lololol mä tiedän että tää on tosi säälittävää ruinata ongelmista demissä mutttttta musta tuntuu että mulla ei oo kaikki hyvin. perustietoja musta on se, että olen 15v tyttö, asun pienessä kylässä , introvertti mutta omaan myös ekstrovertin piirteitä, kavereita löytyy, suht hyvät arvosanat koulussa, ihan hyvät välit perheeseen etcetc.

no, viime vuoden aikana, tarkemmin sanottuna about viime 8 kuukauden aikana, mulle on tapahtunut jotain. *dramatic music* lol okei no siis. kesän jälkeen musta tuli vaan surullisempi ja vähän ahdistuneempi, olin aina ollu suht ilonen. no olin sit sillee okei tää on vaa tällai pieni juttu - no sit menetin koiran, joka oli ollut mun elämässä yli 10 vuotta, joka sai mut räjähtämään. mä itkin viikkoja, ja sen jälkeen mun surullisuus luonnoliseslisesti, ahdistuneisuus / pelot lisääntyi. itse dogen kuolemasta olen päässyt yli, tai, no en. mutta siitä shokista.tai sitten en osaa käsitellä asiaa. en.tiedä. se on tullut nyt siihen pisteeseen, että mä en pysty enää olla yksin kotona. kuulen yhden kolauksen ja syke nousee välittömästi. en saa kunnolla henkeä ennen kuin joku tulee kotiin. se on tosi ärsyttävää, koska oon jo ysiluokalla for gods sake.D::: ja ennen nautin siitä, olin aina että jes, saan laittaa musiikkia ja laulaa - nyt en edes voi, etten missaa jotain ääniä. en oo varma mikä mua pelottaa. ehkä se, että joku murtautuu sisään. tai että joku on täällä jo. tulipalo? kaikki mahdollinen paha mitä voi käydä vaan pyörii mun mielessä.

tän takia yritän lähteä jonnekkin täältä aina. muiden mukaan, joka taas tietyllä tavalla lisää mun ahdistuneisuutta, introverttiyden takia. ja sit mulla on myös pelko siitä että meidän talolle tai mun perheenjäsenille on käynyt jotain jos oon muualla, mut se ei oo kuitenkaan niin iso tunne. mä vaan vihaan tätä niin paljon!!! asun siis omakotitalossa ja no luulen että tällä on paljon tunnearvoa mulle ja.perheelleni.

voiskohan olla, että koiran kuolema, joka siis tapahtui tai ainakin alkoi täällä kotitontilla, sai mut tajuumaan, että hei, täälläkin voi tapahtua hirveitä asioita, ja on jättänyt mulle trauman ja pelkotilan? ennen sitä nämä ajatukset ei olleet niin vahvoja, mutta eivät kuitenkaan ilmestyneet tyhjästä.

miten tätä pelkotilaa vois ehkäistä tai miten pääsen yli tästä. pitääkö mennä ammattilaisellle, huoh

voiko tää olla paniikkihäiriön esiintymismuoto? vähän kattelin netistä mutta en tiedä, ei varmaan. onko vaan yksinkertaisesti trauma?