Paraskaverini on siis elänyt aina sateenkaariperheessä ja joutunut kestään tosi rankkaa kiusaamista sen asian takia. Hän on jäänyt monesta asiasta ulkopuoliseksi ja hänen on ollut vaikea löytää oikeita kavereita ( onneksi minä olen yksi). Hänen mielenterveys ja itsetunto on hajalla kaiken hänen kokemansa takia. Nyt hänen vanhemmat katuvat että kasvattivat lapsen vaikka tiesivät että siinä on riskit että sitä lasta kiusattaisiin. Hänen vanhemmat ovat kokeneet koko lapsensa elämän syyllisyyttä lapsensa pilalle menneestä elämästä. He rakastavat lastansa ja siksi katuvat että toi maailmaan lapsen jota tullaan kiusaamaan rankasti. Mun kaveri on saanu vertaistukee muilta homoparien kasvattamilta lapsilta ja nuorilta ja kaikki heistä ovat joutuneet kokemaan oikeaa kiusaamista ja heidän perhetaustansa on rajoittanut heidän elämäänsä. Näiden vanhemmat itse halusivat lapsen koska olivat lapsirakkaita mutta nyt puhuvat vastaan siitä että homoparit voisivat adoptoida lapsia. Oon ainq ollu sitä mieltä että jokainen ansaitsee lapsen ja homopareille kuuluu tää oikeus mutta en tiedä enää mitä ajatella kun kaverini ja hänen vertaistukikavereiden tilanne on tämä. Paras olisi jos ihmisten asenteet muuttuisivat eikä kiusaamista taphtuisi mutta niin ei tule käymään vielä pitkään aikaan. Mitä mieltä ootte asiasta.