oon nyt lähiaikoina alkanu epäilee itelläni sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja mietin että pitäis käydä jossain psykiatrilla jos sais ehkä diagnoosin tai muuten vaan apua, mut ongelma on just se että mua ahistaa liikaa ajatuski tollasesta. terkkarille tai millekkään opettajalle tai lääkärille puhuminen vaan tuntuu niin ylivoimasen vaikeelta :/ en oikeen uskaltais sanoo vanhemmillekkaan varsinki kun mulla ei äitin kanssa mitenkään super läheiset välit oo. jos ois jollain mitään kokemusta tällasesta?