Musta tuntuu, että oon maailman tyhmin ihminen. Oon lukion kolmannella ja fiilis on vaan niin paha kun en opi mitään. lukihäiriötestissä ykkösellä kävin ja siellä vain sanottiin että mulla on keskittymisvaikeuksia ja sit koulupsykallaki kävin mut ei se auta mitään kun sanoo vaa et kyl se siitä.
Yksinkertasesti mulle tulee vaa nii paska fiilis, kun en osaa mitään enkä opi mitään vaikka panostaisin +100%. Ei tunnu hyvältä saada paskoja numeroita, kun on oikeesti lukenu ja yrittäny, käyttäny todella paljon vapaa-aikaa opiskeluun, mut silti ei vaan onnistu. Pahinta on silloin, kun mun kaverit saa aina ysejä ja kymppejä, vaikka ne ei oikeestaa mitää tee (läksyi tai opiskele kotona mitää) ja mulla vaa tulee jatkuvasti sellane olo et mussa on joku pahasti vialla.

En oikein tiiä mitä pitäs enää tehä. Oon opiskellu ylppäreihi nii paljon, mut mitää en muista. En ees tiiä onko maailmansotia ollu kaks vai kolme, eikä mikään vaan jää päähän. Tänäänkin saatiin enkun yo-kuunteluharjotus takasi ja sain siitä 33/90 ja kaveri veti 75/90. Kaiken lisäks sain tietää et olin kurssin paskin.

Lukio musertaa miun itsetunnon, koska se korostaa miun heikkouksia. Tottakai löydän niitä vahvuuksiakin, koska oon omasta kielestäni taiteellisesti lahjakas ja ihan hyvä puhumaan, mut kaikki muu koulus on tosi vaikeeta mulle. Täällä, missä asun ei ollu ammattikoulussa yhtäkään alaa, mistä oisin tykänny nii en sen takii sinne menny. Oon kyl lukios kuvisdiplomii suorittamas ja oon monella kuviskurssilla ollu ja ne on ollu tosi kivoi. Haluisinki lukion jälkeen mennä opiskelee ammattikorkeaan kuvataidelinjalle, missä ei yo-tuloksii katota joten oon vaa aatellu sinnitellä loppuu asti, vaikka mun itsetunto on musertunu alaspäin päivä päivältä lukion ekasta päivästä lähtien.