Mulla ei ole ketään kelle puhua ja tuntuu ettei tästä ole muuta ulospääsyä kun luovuttaminen. Pilasin pitkän suhteen särkemällä rakkaimpani sydämen jonka seurauksena omanikin on nyt tuhannessa palasessa. Hän ei halua olla kanssani tekemisissä joten elämälläni ei ole enää mitään tarkoitusta. Rakastan häntä edelleen sydämeni pohjasta jonka takia tilanne on vielä kauheampi. En vaan pysty elämään tekoni kanssa, mutta en haluisi olla itsekäs ja aiheuttaa tuskaa perheelleni. Onko minulla mitään mahdollisuuksia päästä tästä yli vai joudunko elämään loppu elämäni yksin syyllisyydessä? Minulla ei ole kavereitakaan enää kaiken tän jälkeen, enkä jaksa olla yksin. Sattuu niin paljon että välillä luulen ettei minun edes tarvitse tehdä itse mitään kun tuntuu ettei sydämeni enää kestä enempää. En voi myöskään kuvitella elämääni ilman kumppaniani joten vaikka antaisin anteeksi itselleni ei se muuttaisi mitään sillä ei hän voi enää rakastaa minua tekoni jälkeen. Onko täällä kohtalontovereita, joilta saisin vertaistukea tai vinkkejä kuinka päästä taas jaloilleen.