Piti mennä 9 nukkumaan että huomenna jaksais herää puol 7. Kohta kello on vittu 12 yöllä ja itken sängyn pohjalla stressiin ja ahdistukseen. Samalla on kavereiden kanssa ongelmia isää ikävä ja äiti jaksaa muistutella mun huonoista elämäntavoista. Voin sanoa että jonain päivänä mä räjähän ja en jaksa enään. Pari kouluprojektiaki tulossa. Yritin saada kerrankin kokeesta 8 kunnolla lukemalla ja sain 6 puolen vaikka nyt vittu yritin. Jokapäivä joku sanoo miten huonosti elän mun elämää tai miten laiska oon, joo mä tiedän mut sentään oon selvinnyt vuoteen 2020. En uskonu tänne selviiväni. Ja oma kroppaki ahistaa vaikka melkein jo tykästyin siihe..