Mua ahdistaa, ku täytin tänä vuonna 20v. mut tuntuu et mulle on jäänyt jokin varhaisteiniys päälle. Oon tosi räväkkä suustani, en ole mikään kodinhengetär, oon melko epävakaa tunne-elämältäni (ahdistuneisuushäiriö) Oon seurustellu, mut ne on päätyneet siihen, että miehet halunneet hillitymmän naisen ja jonkun jolla ois jotain määrätietoisuutta elämälleen. Ihastun yleensä vakaisiin miehiin, asiallisiin jotka kulkee töissä/opiskelemassa, huolehtivat itsestään, koska seurustelin vasta samanlaisen kanssa ja elämästä tuli entistä enemmän kaaosta :( Haluaisin olla jollekin hyvää vaimomateriaalia, mut se tuntuu ihan mahdottomalta, koska se ei oo persoonaani. En taas haluis sekaantuu niihin minunlaisiin renttuihinkaan enää. Huoh