Hei!

Halusin tulla tänne avautumaan, en oikeastaan edes tiedä miksi avaudun tästä, mutta ehkä haluan vaan vertaistukea tai muuta tukea tähän tilanteeseen.

Oon siis opiskellut noin vuoden ajan todella aktiivisesti, ja esimerkiksi viimevuoden syksyllä opiskelu meni hieman yli, kun pidin ainoastaan lauantaina vapaapäivän, ja muina päivinä opiskelin +5 tuntia päivässä. Tätä jatkui monen kuukauden ajan. Tämän vuoden puolella olen keventänyt tätä tahtia vähän, mutta edelleen opiskelin jopa +7h päivässä useita kertoja viikossa, ja pyrin lähes täydellisyyteen. Opiskelen siis avoimessa yliopistossa, joka loppuu ensi kuussa kun onnistuin pääsemään sisään yliopistoon kevään yhteishaussa.

Nyt siis siihen varsinaiseen ongelmaan (toivottavasti mahdollisimman moni on jaksanut edes lukea tänne asti :--D). Oon ollut nyt yli kuukauden ajan todella uupunut, enkä oikeastaan jaksa tehdä yhtään mitään. Kyse ei siis ole pelkästä opiskelusta, vaan kaikki muukin kärsii: Nukun todella myöhään ja hädin tuskin jaksan nousta aamuisin sängystä, jos nään kavereita olen todella huonoa seuraa väsymyksen vuoksi, en meinaa jaksaa pitää itsestäni huolta, ja ennen kaikkea opiskelu on kärsinyt niin, että opiskelen enää parina päivänä viikossa maksimissaan muutaman tunnin ajan, ja avoin yliopisto on siis vielä sen verran pahasti kesken, että hommaa riittää vielä ennen koulun alkua. Lisäksi tässä samalla on vielä kaikkea muutakin tehtävää yliopiston alkamiseen liittyen. Odotan kyllä koulun alkua todella paljon ja oon todella kiitollinen opiskelupaikasta, siitä ei todellakaan ole kyse.

En tiedä, mitä tässä tilanteessa nyt pitäisi tehdä. Tiedän, että joku tulee joka tapauksessa sanomaan, että miten meinaan jaksaa yliopistoelämää kun uuvun jo tässä vaiheessa. Yleensä oon vaan todella tunnollinen alussa ja vähitellen opiskelujen edetessä löydän sen järkevän rytmin ja opiskelutyylin, mutta tällaista uupumusta mulla ei ole ennen tullut.

En tosiaan tiedä mihin pyrin tällä keskustelulla, halusin vain avautua tästä asiasta jonnekin kun en mielellään vaivaisi ystäviänikään liiaksi tällä aiheella. Jos joku on ollut samantapaisessa tilanteessa tai osaa muuten tukea, niin kommentoikaa ihmeessä :-D Negatiivista olen kuullut tästä aiheesta ihan tarpeeksi, joten sellaisilla kommenteilla tuskin annatte mulle mitään uutta tietoa.