en jaksa sitä ettei ole kavereita enkä uskalla varmaan uudessa koulussakaan tutustua saatiks luottaa heihin
en jaksa huolehtia isästä ja siitä miten sillä menee enkä jaksa päivittäistä tilitystä äidiltä että olenko jutellut sen kanssa ja mitä olen jutellut ja loputonta paheksuntaa siitä
en jaksa sitä etten enää jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sängyssä ja kuunnella haukkuja siitä kun en ikinä lähde kenekään kanssa minnekkään enkä tee ikinä mitään
en jaksa olla mun kehossa kun vihaan sitä ihan loputtomasti enkä uskalla edes katdoa itseäni peilistä
en vaan enää jaksaisi