Niiden samojen ihmisten luo, en halua olla taas niin yksin ja ahdistunut, en jaksa tätä, että hetken on niin kivaa ja toisessa hetkessä mikä vaan on kamalaa ja ahdistavaa. En jaksa olla vaan hiljaa ja miettiä mitä muut musta ajattelee, jos kerran edes yritän puhua kukaan ei kuuntele. Kuraattorilla käyminen ei auta ja kaupungin "tyttö kerhossa" on vaan mua nuorempia ihmisiä ja sielläkin ekana päivänä jäin jo yksin, en halua sinnekään enää. Voisinko muuttaa uuteen kaupunkiin, vaihtaa koulua ja päästä jo lukioon, vaikka on enää alle vuosi tässä painajaistalossa, niin en vaan jaksa. Viekää mut pois. :(