Heihei0523.5.2020 12:55
1/8
Eihän tämä ole normaalia käytöstä??

Eli mulla on yksi ystävä, jonka oon tuntenut nyt n. 10 vuotta. Me ollaan (ainaki oltu) semi läheisiä mutta nyt mulle on alkanu valjeta, kuinka "tossun" alla oon ollu tai oon. Tässä vähän esimerkkejä sen käytöksestä: hän oli oikeastaan iloinen että mulla oli paska fiilis yhestä mulle semi isosta asiasta ja samaan syssyyn kehuskeli kuinka sillä on paremmin asia. Kertoo noloja tarinoita/asioita musta sen kavereille mun nähden/kuullen siis. Kaivelee vanhoja, jo sovittuja asioita. Haukkuu suorasti/epäsuorasti mun ulkonäköä, naurua, kotia tms. Kehuskelee aika tosi paljon omilla saavutuksilla ja usein yrittää saada mut varjoon kaveriporukassa/yrittää ns. Liittoutua muiden kanssa ja alkaa kiusata/pilkata mua jostain. Aika takertuvainen, että ei välttämättä hyväksy mun toisia ystäviä ja yrittää joskus puhua niistä paskaa mun kanssa. Valittaa monesta pikkujutustakin ja kun yritän piristää niin sitä lähinnä ärsyttää mun "ylipositiivisuus" tai oon tekopyhä sen mielestä. Joskus myös näyttää nauttivan mun epäonnistumisesta eikä aina iloitse mun onnistumisesta.

Kuitenkin tän tyypin kanssa on ihan kivaa ja meillä on samoja kiinnistuksenkohteita. Musta vaan tuntuu, että meijän ystävyys ei oo tasapainoinen tai että ollaan kasvettu ns erilleen. Ollaan siis lapsuudenystäviä. Itseä ei enää huvita hengailla sen kanssa, mutta kovasti se uhkailee että jos ei nähdä nyt pian, niin sitten ei nähdä enää ikinä (ainakaan sen aloitteesta)

Kiitos jos luit tänne asti❤️ kaipaisin kipeästi neuvoja ja vertaistukea.