Pääni sekoaa pian ja kunnolla.

Oikeasti tuntuu että nää labelit on mulle pakko-oireita. En voi edes laskea kuinka monta kertaa oon menny edestakaisin lokeroinnin ja lokeroimattomuuden välillä. En osaa päättää kumpi on mulle parempi kun kaikki tuntuu pahalta ja mun pakko-oireet vaan räjähtää käsiin. Jos en lokeroi itteeni ollenkaan niin tuntuu että mitä mä sit teen koska jos mulla ei ole pakko-oireita mulla ei oo mitään. Mutta jos mä lokeroin itteni niin sitten mä yritän koko ajan vaan muistaa että mitä mun nyt pitikään niiden pakko-oireiden mukaan tehdä. Mä en oikeesti ymmärrä enää ja tuntuu että multa menee kohta todellisuudentaju ku oon niin syvällä siinä että mitä pitää tehdä yms. En oikeesti kohta enää kestä ja mun on pakko puhua tästä ammattilaisellr. Ajattelin aiemmin että nää on vaa tämmösii juttui mil ei oo välii ja miksi mun nyt pitäisi näistä turhista identiteettipohdinnoista puhuu kellekään ammattilaiselle, mutta nyt huomaan että nää on niin pahasti kytköksissä pakko-oireisiin että mulla menee pää aivan totaalisen sekaisin. En tiedä onko nää aiemminkin ollu jo pakko-oireita mutta i sure as hell think that they are now. Onhan niiden PAKKO olla pakko-oireita jos rupeen aattelee että "sun PITÄÄ identifioitua näin tai muuten se on väärin" aivan selvästi on pakko-oireita

Harmi vaan etten ilmeisesti saanu mitään aikaa mutta keskiviikkona puhun muutenkin tyypeille niin varmaan tulee puheeks niiden kanssa se että sainko apua jne.