Poistunut demittäjä12.2.2019 10:47
1/9
Avaudun siitä mitä mun päässäni liikkuu


Noniin. Olen aina lapsesta asti ollut sellainen vähän pulleahko tai no ylipainoinen. Kun sairastuin tyypin 1-diabetekseen, laihduin tahattomasti reilut 20 kiloa. Se oli jotenkin mahtavaa ja sain siitä laihtumisesta jotain ilon ja onnistumisen tunteita D: joten aloitin ns. terveellisemmän elämän. Eli toisin sanoen kiristin kalorimäärät ihan minimiin ja liikuin kuin hullu. Laihduin ja olin yhdessä vaiheessa todella laiha ja muutenkin huonossa kunnossa, tajuamatta sitä itse. Nyt kun aikaa on kulunut ja olen masennuksen ja kaiken ahdistuksen vuoksi vähät välittänyt siitä mitä syön ja milloin syön, niin olen taas lihonut. Siis ihan liikaa. Ja se ahdistaa hullusti. Tunnen taas olevani se 10 -vuotias pullea tyttö jota kaikki karttoivat. Vihaan olla tällainen. En osaa olla oikeanlainen. En tiedä millaisena minulla olisi hyvä olla. Tuntuu kuin päässäni eläisi kaksi eri ihmistä. Se lihava, huoleton ahmimishäiriöinen tyttö vastaan tämä ortoreksia-anorektikko. En kestä itseäni.