Mä oon nykyään ihan turta. Muo ei kiinnosta oikeen mikään asia ja esitänkin useasti sellaista jota en ole, ettei ihmiset huolestu minusta.
Isäni on koko elämäni vähätellyt minua ja sanonut etten ikinä pärjää elämässä.
Lapsuudessa muutama henkilö on seksuaalisesti häirinnyt ja osa uhitellut ja kuristanut.
Jouduin luopumaan rakkaasta harrastuksesta, joka oli mulle ainoa pakokeino, jolla pystyin nollaamaan itseni ja olemaan aidosti onnellinen.
Olen koittanut vihjata muutamalle hyvälle ystävälle mun tukalasta olosta, mutta vastaus on ollut luokkaa ”joo, muokin stressaa”.
Oon vaan niin loppu ja kyllästynyt esittämään olevani kunnossa. Haluaisin mennä juttelemaan jollekkin, mutta pelkään, että ne syyllistää muo ja sanoo ettei tää ole mitään vakavaa. Se olis mulle vika tikki.