mulla on niin tajuton ikävä sitä yhtä ihmistä.
kaipaan sen haleja,sen hymyä ja ihan vaan sitä ku se on mun vieressä.
nähtiin viimeks kaks viikkoo sit ja kaikkien näiden viikkojen jälkeen kun ollaan vaan puhuttu snäpissä,tuntu niin hyvältä ihan fyysisesti istua sen vieressä,kattoo sitä suoraan silmiin ja hymyillä sille takas f2f.
katottiin toisiimme niin kauan ja vaan hymyiltiin.
sit halattiin. ja hetkee myöhemmin se oli taas poissa.
ties koska nähään seuraavan kerran.
ehkä kesällä?
tää ikävä on niin järkyttävää.
asutaan siis 200km päässä toisistamme mut se on se oikee. en osaa rakastua enää kehenkää muuhun kun siihen koska oon jo rakastunu siihen.
ja sillonku jotain oikeesti rakastaa,niin ei vaan osaa rakastaa ketään muuta samalla tavalla eiksnii?