blogilates18.8.2018 15:26
1/4
arvostelkaa mun novellipätkä!

Tää on mun eka "kunnon" novelli, joten en aio laittaa koko tarinaa tänne.
Mutta aattelin että copy pastaamalla pätkän siitä näätte mun kirjotustyyliä ja osaatte antaa rakentavaa kritiikkiä :)
(Lyhyesti: Minä-kertoja on ulkomailla asuva suomalainen 17v tyttö Natalia, joka käy koulua suomeksi.)

"Hei älä sit tee mitään typerää tai tykkäile niistä!"
Katsoin sivusta, kun Lola antoi Olivian selailla kännykällään hänen uusimman ihastuksensa profiilia.
Hymyilin, kun näin miten he nauroivat ja kiusottelivat toisiaan leikillä.
Olin niin onnekas, kun vanha ystäväni Lola tuli toimeen Olivian kanssa. Kun Olivia tuli luokallemme, pelkäsin ettei meidän kaveriporukka tulisi toimimaan.
Toisin kuitenkin kävi, ja nyt me kolme olemme erottomattomia.
Kun palasin ajatuksistani, tilanne oli selkeästi eskaloitunut.
"Hei nyt tänne se! O l i v i a heti!"
Olivia vain nauroi ja piti jalallaan Lolaa kauempana.
"En.. kestä.." Hän oli tikahtua nauruun.
"Tällä Adamilla on kommenteissa jotain ikäloppuja naisia.."
"U r very handsome man, would love to call u mine.." Olivia luki kommenttia ääneen ja räkätti vielä kovempaa.
Pudistin päätäni heidän sekoilulleen, ja jatkoin ​tanssiohjelman kertaamista.
Olin käynyt koulun tanss​i​kerhossa nyt pari viikkoa, ja oikeasti viihdyin siellä aika hyvin.
Ensin olin todella kauhuissani esiintymispelkoni takia, mutta samalla tiesin että minulla o​lisi​ siihen sisällä kytevä intohimo. Vihasin kouluesitelmiä yli kaiken, mutta kun pystyin tanssimaan lavalla näkemättä yleisöä, tunsin eläväni.
Olin otettu siitä, että vetäjä halusi minut yhteen päärooleista, mutta se myös tiesi paljon paineita. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut murehtia juuri nyt. Halusin jotain muuta ajateltavaa.
​Kiinnitin huomioni taas tyttöihin. ​"Hei Lola. ."
Nähtävästi ​he molemmat olivat rauhoittuneet, sillä kumpikaan ei enää huutanut tai potkinut. Sen sijaan he nostivat katseensa minuun.
"Minkä ikäinen se Adam on?" En ollut varma kestä pojasta he olivat hetken puhuneet, sillä niitä meni ja tuli.
Lola näytti hetken kiusaantuneelta, mutta vastasi. "Nelonen.."
Silmäni taisi hieman laajeta, sillä hän äkkiä jatkoi. "Ei Adam oo niinku muut! Eikä meillä oo mitään vakavaa."
Niin sanotut neloset tarkoitti 12-luokkalaisia, eli tunnetusti jätkiä jotka yrittivät vielä viimesellä vuodellaan kaataa petiin mahdollisimman monta alaluokkalaista tyttöä.
"Älä pliis Lola alotakkaan mitään​.. Sä tiedät mitä niistä seuraa."
Vaihdoin hänen kanssaan katseen, jota Olivia ei voinut ymmärtää.
Vain minä tiesin, millaisen suhteen Lola kävi kesällä läpi vanhemman jätkän kanssa. Se ei ollut nättiä. .
"En tietenkään." Hän katsoi minua vilpittömästi silmiin.

(Tää mun novelli siis painottuu tän Natalian ja yhden jätkän suhteeseen, eli rakkausnovellista pidemmän päälle kyse :DD voin joskus laittaa toisenkin pätkän tänne jos yhtään ketää kiinnostaa auttaa mua)