Magnifikitten24.6.2020 19:32
1/7
Anoreksiaa käsittelevä runo, mielipiteitä?

Tässä kehossa oon vain vankina,
Miksi, oi miksi sattuu tämä näin,
Oi miksen tätä hallitse ma yhtään.
Katsoo peilistä tyttö vain tyhjin silmin,
Ei iloa, ei surua, ei tuskaa, ei kaipuuta.
Tuo tyttö en ole ma,
Kiidän autuaana läpi meren ja maan,
Tunnen kivun, tunnen tuskan,
Vaan koskaan ei tuo tyttö tiennyt,
Milt tosissaan hän näytti.
Näytti silmissä toisien, inhimillisten,
Ihmisten.
Tuo tyttö ei olla saa ma,
En tahdo olla kuin hän.
Hän turha on, itkee vain,
Ei näe onneaan vaik' tahtois.
Polttaen silmiään, palavin katsein,
Läpi virvatulen juoksee.
Vaan ei, ehei.
Ei löytänyt hän rauhaa sielt,
Ei rikkauksia.
Vain kehon siron, kasvot kauniit, hiukset pehmeät, mi tuules heiluu.
Se kultaakin kalliimpi arre häl ois.
Vaan tuskin koskaan on tyytyväinen hän,
Siihen,
Mitä luoja kerran antoi häl