Cheeky13.11.2019 22:07
1/4
Ajatus avun hakemisesta tuntuu turhalta, vaikka tuntuu etten enää vaan kestä yksin tätä kaikkea mitä minun mielessäni tapahtuu

Tai siis, miten mua vois muka auttaa, kun en vaan jaksa sitoutua, vaikka pitäisi. En jaksa mitään "ylimääräistä" menoa tähän jo muutenkin stressaavaan arkeen, koska se veisi vain aikaa pois minun tärkeiden asioiden suorittamisesta. Ongelmani eivät edes ole tähtitieteellisen suuria ja eikö edes joka hetkisiä, enkä edes ajatellut satuttaa itseäni saati sitten toteuttaa mitään sellaista. Veisin aikaa oikeasti apua tarvitsevilta.

En kyllä jaksa tätä oloa. Joko on tyhjää tai sitten surkea fiilis. En myöskään jaksa tätä ikuista aikaansaamattomuutta. Omaa vikaahan lopulta kaikki. Olisihan se sili mukavampaa nauraa useammin kuin itkeä. Teen kyllä molempia joka päivä. Haluaisin puhua jollekin oikealle ihmiselle, mutta ei ole muita kunnon vaihtoehtoja kuin mielen ammattilainen, sillä en voi kuormittaa tuttujani loputtomiin. En edes usko, että tämä tilanne tästä parantuisi. Kaikki jatkuu samana paskana, mutta se on lopulta ihan ok

Ehkä pitäisi hakea jotain apua, kuten monet ovat kehottaneet, sillä tällä menolla kohta kaikki on vielä huonommin

Olipas tämäkin taas turha keskustelu, jonkalaisen joku on tänne joskus jo tehnytkin, ehkä peräti minä.