Mua ahistaa tosi...tyhmät jutut. Tai en tiiä onko ne tyhmiä, mutta kerronpa kuitenkin < tai no, listaan.

-En voi syödä leipää, jos ne täytteet ei oo symmetrisesti.

-Koulussa (ja kaikkialla missä kirjotan), niin aika useesti joudun kumittaa jonkun lauseen uudelleen ja uudelleen. Sen pitää olla suorassa, ettei se rivi lähe vinoon < ruutupaperi on siis mun paras ystävä :D Ja jos yhessä kirjaimessa on joku "ongelma" (< jos se ei oo tarveeks hyvä), niin koko sana vaan uusiks ._.

-Koulussa on muutenkin ahistavaa olla. Varsinkin kotsan tunneilla. Vaikka mä pesen kädet (kostan tunnilla aina ramppaan pesemässä kädet), niin silti on likanen olo. Kotona pestessä kädet mulla hyvällä lykyllä tulee puhdas olo, eikä tarvii enää uudelleen pestä käsiä. Mutta koulussa se likasuuden tunne/olo ei lähe pois, vaikka mitä tekis.

-Tää on välillä tosi ärsyttävää (okei, noi kaikki on ._.), mutta välillä en voi lopettaa silmien räpäyttelemistä < että mun pitää tietyssä tahissa, tai rytmissä räpytettyy ripisiä. Sama hengityksen kanssa, ja hampaitten kalisuttamisen kanssa. Jos vaan lopetan kesken ja vaikka hengitän normaalisti, niin...se rupee ahistaa TOSI paljon.

-Vanhemmat osti kylppäriin uuden maton, jonka päätin ottaa omaan huoneeseen. Se on super kiva, mutta haluun vaan omat jalat koskevan siihen. En haluu kenenkään muun jalkojen koskevan siihen.

Näitä on tosi monia asioita, mutta listasin muutaman. Plus en kehtaa alkaa kauheesti miettiä, koska kello on kohta jo keskiyö ja huomenna 8 aamu (+kosta ekana).