Ahdistaa taas iha vitusti. Mua ahdistaa koska en jumalauta tunne itteeni tytöks. En oikeastaan tunne itteeni pojakskaan. Tunnen itteni sukupuolettomaks. En pysty puhuu tästä oikeestaa kellekkää. Äiti ei hyväksy tätä asiaa. Ei se tiiä et tunnen näin mutta se on sanonu et ei oo okei jos haluisin korjaa sukupuoleni. Mua vaan ahdistaa iha vitusti mun vartalo. Haluun eroon mun rinnoist ja kohdust ja munasarjoist. En olis enää nii tytön näkönen. Haluan myös sukupuolettoman nimen. Mut siis oikeesti eniten ahdistaa ku en pysty puhuu täst kellekkää. Kaiken lisäks joudun oottaa useamman vuoden että voisin tehä tälle asialle jotai koska oon vielä alaikäinen.
En oo tuntenu itteeni tytöks pitkään aikaan. Yhes kohtaa tunsin itteni enemmän pojaks mut se muuttu nopee siihen että tunnen itteni sukupuolettomaks.
En hae tällä huomioo eikä kenenkään tarvii sanoo tähän mitään mutta halusin vaan saada tän ulos.