Pelottaa, kun en tiedä mikä mua vaivaa. Oon todella surullinen ja aattelen paljon kaikkia pahoja asioita. En pysty luottamaan ihmisiin kunnolla, ja niiden seura ahdistaa. Mulla ei oo ketään, jolle voin puhuu. Pelottaa, että jos paljastan ns mun heikkouden ja oikeat ajatukset, joudun hylätyksi. Oikeita kavereita ei ole. Puhuvat musta paskaa selän takana. Oon niin väsyny kaikkeen, että pienetkin kouluhommat ahdistaa, eikä mitään enää jaksa tehä. Oon yrittäny selvittää mistä tää kaikki johtuu, mutta en keksi syytä. Mulla on kumminkin ollut aina hyvä elämä, mutta en tiiä miten oon romahtanut tällee. Nukun joka yö ihan hyvin, joten en usko sen johtuvan siitäkään. Onko kellään samaa? Mikä mua vaivaa?