Demi

Torttua tärkeämpi Fredrika Runeberg

Torttua tärkeämpi Fredrika Runeberg

Fredrika Runeberg oli paljon muutakin kuin J. L. Runebergin torttuja leipova vaimo. Listasimme Runebergin päivän kunniaksi supernaisen saavutukset.
Teksti Ida Valpas
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Historiallisen romaanin taitaja

Fredrika (1807-1879) oli Topeliuksen ohella historiallisen romaanin edelläkävijöitä Suomessa. Hän kirjoitti muun muassa isonvihan aikaan sijoittuvan kirjan Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä (1858) ja nuijasodan aikaa kuvaavan Sigrid Liljeholmin (1862). Taidokkaasti kirjoitettuihin romaaneihin uppoutuu vielä nykypäivänäkin.

Ensimmäinen sanomalehtinainen

J.L Runeberg perusti Helsingfors Morgonbladin -sanomalehden, jota hän ryhtyi päätoimittamaan. Käytännössä lehti oli kuitenkin Fredrikan toimittama, ja hän käänsi artikkeleita ulkomaisista lehdistä ja oikoluki tekstejä. Myöhemmin urallaan Fredrika kirjoitti myös Litteraturbladet -lehteen. Fredrikasta tulikin Minna Canthin kanssa ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen.

Naisten oikeuksien puolestapuhuja

Kirjoituskokoelma Piirroksia ja unelmia (1861) teki Frderikasta naisasioiden uraanuurtajan. Fredrika oli ensimmäisiä suomalaisia naisia, jotka pohtivat kirjoissaan naisten asemaa perheessä ja naisten vaihtoehtoisia rooleja yhteiskunnassa. Hän kirjoitti aiheesta paljon myös pöytälaatikkoon. Parantaakseen naisten sivistystä Fredrika perusti epävirallisen lukuseuran, jossa hän opetti Kalevalan lukemista naisille. Hän pyöritti myös naisyhdistystä, joka auttoi vähäosaisia tyttöjä ja naisia Fredrikan kotikaupungissa Porvoossa.

Fredrika kirjoitti muun muassa näin:

”Minä uskon, että jos ihmiset eivät laatisi naiselle niin paljon turhanpäiväisiä ohjesääntöjä, vaan antaisivat hänen vapaasti kehittyä ilman henkisiä kuristusnauhoja, niin minulla on siksi suuri luottamus hyvään Jumalaan, että minä uskon hänen alusta pitäin asettaneen naisen vaiston niin hyvään vireeseen, että hänkin voisi saavuttaa ihanan ja rikkaan päämäärän.”

Omapäinen emäntä

Fredrika koki joskus olonsa ristiriitaiseksi tunnetun kansallisrunoilija rinnalla, ja kirjoitti miehensä olleen välillä hanakala ja epätoivoinen. Kaikesta huolimatta Fredrika oli vieraanvarainen emäntä ja rakastettu perheenäiti, joka synnytti yhteensä kahdeksan lasta. Arki oli kiireistä, sillä kodinhoito oli 1800-luvulla paljon vaativampaa kuin nykyään. Fredrika kirjasi elämää helpottaakseen ohjeita ruoanlaittoon, säilöntään ja esimerkiksi saippuan keittoon, huonekalujen kiillotukseen, lankojen värjäykseen ja rottien tuhoamiseen.

Fredrikan muistiinpanoista on löytynyt myös runebergintortun ohje, joka nainen kehitti miehensä makeanhimon helpottamiseksi. Resepti on muunnelma porvoolaisen leipurin kehittelemästä tortusta. Fredrika käytti leivoksessa vehnäjauhoja, korppujauhoja, keksimuruja ja manteleita ja koristeli ne omenahillolla ja sokerikuorrutuksella. Nykyaikaisen ohjeen voit kurkata vaikka Maku-lehden sivuilta.

Lähteet: runeberg.net, Wikipedia, porvoo.fi, Biografiakeskus

Julkaistu: 5.2.2014