Demi

"Nörttiys on supervoima"

"Nörttiys on supervoima"

Onko pelaamista ja scifiä rakastava tyttö kummajainen? Ei ainakaan enää! Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen teki outoudestaan vahvuuden.
Teksti Elina Lappalainen
Kuvat Annu Kilpeläinen
Mainos

Rämpytän kiivaasti pleikkarin ohjainta, ja pelihahmoni Aragorn tappaa uruk-hai-soturin näyttävällä lopetusiskulla. Minulle paras tapa laittaa aivot narikkaan lukiopäivän jälkeen on hakata örkkejä miekalla.

2000-luvun alussa ilmestyneet Lord of the Rings -pelit Playstation 2 -konsolille ovat yhä rakkaimpien pelimuistojeni joukossa. Ei haitannut, että pelasin enimmäkseen yksin – niin olin tottunut tekemään lähes kaikkia minua kiinnostavia asioita.

Nörttitytöistä ei puhuttu minun kouluaikanani. Kotipaikkani Toivala on noin 2 000 asukkaan kylä Pohjois-Savossa, ja kaltaiseni seura oli siellä vähissä. Maalaiskoulussa ei juuri ollut nörttipoikiakaan, vaan suurin osa jätkistä pelasi jääkiekkoa ja viritti mopojaan.

Minä olin hikari ja lukutoukka, joka kaivautui välitunneillakin fantasiakirjojen ja historiallisten romaanien maailmaan. Iltaisin kirjoitin omia tekstejä ja haaveilin kirjailijan urasta. Ainoat samanhenkiset kaverini olivat partiosta tai larppaajia eli liveroolipelaajia. Olin yksin ja minua haukuttiin oudoksi, mutta lopulta se haittasi aika vähän. Olihan minulla omat juttuni.

Ajattelin, että kaikki muuttuu, kun pääsen suurempaan kaupunkiin ja opiskelijamaailmaan. Yliopistossa löysin hyviä ystäviä, mutta edes siellä etenkään tytöt eivät aina tajunneet harrastuksiani: pelaamista, scifi- ja fantasiakirjallisuutta, sarjakuvia ja rakkauttani kaikenlaisiin laitteisiin ja sovelluksiin. Bileissä huomasin usein seisovani nörttipoikien keskusteluringissä.

Englannin kielessä nörttiä kuvaa kaksi eri sanaa: nerd ja geek. Siinä missä nerd on perinteisempi tietokonenörtti, geekin määritelmä on laajempi: siihen kuuluu kiinnostus teknologiaan ja vaikkapa scifiin tai sarjakuviin. Geek voi olla Mac-käyttäjä, someguru ja hipsteri, kun taas nerd on enemmän Linux-koulukuntaa eikä taatusti ratsasta trendien aallonharjalla. On harmi, että sanalle geek ei ole suomen kielessä vastinetta.

Minäkin ymmärsin olevani geek-nörtti vasta muutama vuosi sitten. Yhtäkkiä moni asia loksahti kohdalleen.

Sanan nörtti merkitys on kaiken kaikkiaan muuttunut ja laajentunut viime vuosina. Nörtit takovat miljardeja, ja samalla monista perinteisistä nörttien kiinnostuksen kohteista on tullut osa valtavirran kulttuuria. Kaikkihan nykyisin katsovat Game of Thronesia ja pelaavat kännyköillään.

Nörttimaailma on silti harmillisen sukupuolittunut. Esimerkiksi it-alalla ja peliteollisuudessa työskentelevistä valtaosa on yhä miehiä. Nämä miehet, jotka kokevat olevansa tosinörttejä, eivät aina hyväksy sitä, että jotkut harrastelijat tunkeutuvat heidän alueelleen.

Sama jako näkyy parisuhteessani. En osaa ohjelmoida enkä ole kasannut pöytäkonetta niin sanotusti raudasta. Tietysti oppisin, jos minua kiinnostaisi opetella. Kaikkeen löytyy ohje googlaamalla, eikä ohjelmointi ole sen vaikeampaa kuin mikään muukaan kieli. Silti olen jättänyt tämän puolen aina poikakavereilleni ja keskittynyt sisältöön. Ja vaikka kirjoitan työkseni teknologia-aiheista ja peliteollisuudesta, mieheni mielestä en ole oikea nörtti vaan korkeintaan geek. Hänen maailmassaan oikeat nörtit ovat niitä konesalimenninkäisiä, jotka sulkeutuvat komeroon tietokoneensa kanssa.

Tämän jaon saisi pikkuhiljaa unohtaa. Mielestäni jokainen saa määritellä nörttiytensä miten haluaa.

Onneksi nörttityttöjen määrä on kääntynyt hurjaan nousuun. Minäkin törmäsin lopulta muihin kaltaisiini netissä ja töitteni kautta. En kuulu kovin tiiviisti mihinkään yhteisöihin tai osallistu tapaamisiin, mutta jo tieto siitä, miten paljon nykyisin on erilaisia nörttityttöjen porukoita, on ilahduttavaa. Enää tuppukylässäkään ei tarvitse olla yksin.

Joistakin taloustoimittajana tapaamistani startup-yrittäjänaisista olen viimein myös saanut sellaisia ystäviä, jotka eivät pyörittele silmiään tai näytä kyllästyneiltä, kun kerron viikonloppuna näkemästäni hyvästä fantasiaelokuvasta.

Tätä en olisi nuorena uskonut, mutta lopulta kiinnostukseni teknologiaan ja pelaamiseen johtivat siihen, että saan intoilla niistä työkseni. Vuonna 2009 työskentelin toimittajana Helsingin Sanomien taloustoimituksessa ja ehdotin, että voisin kirjoittaa jutun kovassa nousussa olevasta Rovio-peliyhtiöstä. Muistan, kuinka vanhempi (mies)työkaveri tuhahteli ajatukselleni. Nyt kun Supercellin viime vuoden liikevaihto oli yli kaksi miljardia euroa, osaamiseni onkin yhtäkkiä haluttua.

Minulla on huppari, jossa lukee isoin pinkein kirjaimin Geek. Ostin sen muutama vuosi sitten työmatkalta, jolla kävin Yhdysvalloissa Microsoftin pääkonttorilla. En ole hupparityyppiä enkä pidä vaaleanpunaisesta, mutta tuolla vaatteella on minulle tärkeä symboliarvo.

Se kertoo, että friikkiys voi johtaa aikuisena supersiisteihin juttuihin ja ammattiin joissa voi yhdistää työn ja harrastuksen. Meitä on paljon, ja nörttityttöys on supervoima!

Lue myös

Kiinnostaako pelit, puhelimet, tietokoneet, vlogit tai koodaus? Demi on aloittanut Tytöt ja teknologia -hankkeen, josta saat tietoa ja inspiraatiota aiheesta. Lue kaikki Demitech-jutut.

Julkaistu: 19.8.2016