Demi

Neljä keinoa tunnistaa nettihuijaus

Neljä keinoa tunnistaa nettihuijaus

Feikkiuutiset, väärennetyt kuvat ja tekaistut tekstiviestit ovat somessa arkipäivää. Näiden vinkkien avulla opit tunnistamaan väärän tiedon.
Kuvat All Over Press
Mainos

Ajattelet varmasti, että osaat erottaa netissä huijauksen ja luotettavan tiedon. Väärin! Mutta tämän jutun luettuasi olet hiukan viisaampi.

 

1. Tunnista väärä valokuva

Kuvahuijauksiin pätee yksi hyvä sääntö: jos se tuntuu uskomattomalta, se yleensä on sitä. Ilmaisetkin kuvankäsittelyohjelmat ovat nykyään niin hyviä, että kuka tahansa voi manipuloida Googlesta poimimaansa kuvaa. Omaksi iloksi tehty feikkikuva saattaa levitä ympäri maailmaa.

Etenkin koskettavilla kuvilla on helppo huijata. Luonnonkatastrofin jälkeen netissä leviää usein otoksia, jotka on saatettu ottaa vuosikausia aiemmin, aivan eri tilanteessa, mutta ne vetoavat senhetkisiin tunteisiin, ja järkeily unohtuu. Näin kävi muun muassa Pariisin terrori-iskujen aikaan. Silloin somessa levisi esimerkiksi kuva Eiffel-tornista, jonka valot oli väitteen mukaan sammutettu suruajan vuoksi. Todellisuudessa torni pimenee joka yö.

Tämä video on puolestaan kuvattu jo tammikuussa, mutta se lähti leviämään uudestaan iskun jälkeen:

Eiffel Tower goes dark after terrorist attack #PrayForParis https://t.co/XEzdgzgQwW

— K.I.N.G (@ObeyMaSwag) 14. marraskuuta 2015

Helpoin tapa tarkistaa kuvan alkuperä on käyttää Googlen käänteistä kuvahakua tai  TinEye-sivustoa, joka tunnistaa myös kuvankäsittelyn. Kun hakuun syöttää tallennetun kuvan tai kuvan url-osoitteen, löytyy yleensä nopeasti sivusto, jolla kuva on julkaistu ensimmäisen kerran. Samalla tavalla voi tsekata vaikkapa epäilyttävän tyypin Facebook-profiilikuvan.

2. Selvitä videon taustat 

Videohuijaukset ovat erityisen suosittuja silloin, kun julkkis menehtyy. Muun muassa näyttelijä Paul Walkerista ja Robin Williamsista on levinnyt ”juuri ennen kuolemaa” kuvattuja feikkivideoita. Moni klikkaa, vaikkei oikeastaan edes haluaisi nähdä sisältöä – ihmisluontoon kuuluu tirkistelynhalu.

Huijausvideoita, jotka on kopioitu ihan eri asiayhteydestä, leikattu harhaanjohtavasti tai muuten käsitelty, on vaikea tunnistaa millään työkalulla. Videon alkuperää voi selvittää Amnestyn tekemällä YouTube Data Viewerillä. Se poimii videosta kuvakaappauksia ja tekee niille käänteisen kuvahaun. Menetelmä ei toimi aina, mutta auttaa alkuun.

Videon lataajan profiili voi myös paljastaa luotettavuuden. Löydätkö esimerkiksi lataajan oikean nimen tai tämän sometilejä? Millaisia videoita hän on aiemmin ladannut? Jos moni on ladannut kanavalleen saman videon, etsi se, joka on saanut eniten näyttökertoja. Kommentteja selaamalla selviää, ovatko muutkin alkaneet epäillä videon aitoutta. Voit myös itse kyseenalaistaa videon.

Tuore esimerkki on video uudesta hedelmästä banaanikiivistä. Tuhannet ihmiset pitivät videota totena, kunnes selvisi, että se on pätkä aprillipilana tehdystä videosta.

3. Kyseenalaista tekstarit

Ikäviä uutisia kaikille Feissarimokien lukijoille: ne ovat hauskoja, mutta todella harvoin totta. Nolot somepäivitykset ja hassut tekstariketjut on helppo väärentää netissä.

On olemassa monia sivuja, joilla voi itse keksiä sisällön valmiisiin twiitti-, tekstiviesti-, Snapchat- ja Facebook-pohjiin. Etenkin tekstareista otetuista ruutukaappauksista on lähes mahdoton arvata, ovatko ne totta vai ei. Sen sijaan Twitteristä ja Facebookista voi käydä tarkistamassa, näkyykö kyseinen päivitys oikeasti siellä.

(Kuva)

4. Selvitä aina uutisen alkuperä

Uusi tutkimus paljastaa: talkki aiheuttaa syöpää. No ei tietenkään. Nykyään ei vaadi erityistä taitoa tehdä mistä tahansa tekstistä uutisen näköistä. Juuri tähän monet feikkiuutisia levittävät sivustot kuten MV, Uber Uutiset ja Magneettimedia luottavat. Ne tarttuvat usein aiheisiin, joista ihmisillä on vahvoja mielipiteitä, kuten terveyteen ja politiikkaan. Vastineeksi sivustot saavat klikkejä, jotka tuovat mainosrahaa.

Esimerkiksi joulukuussa MV-lehti uutisoi, että vastaanottokeskuksissa vierailleita Lucia-neitoja olisi käytetty hyväksi. Huhut ehtivät levitä laajasti sosiaalisessa mediassa, vaikka Lucia-neitoja näytelleet lukiolaistytöt kirjoittivat vastineen Etelä-Suomen Sanomiin ja kertoivat, kuinka hyvä fiilis vierailusta oli jäänyt.

Feikkiuutiset vetoavat räväkillä otsikoillaan tunteisiin, ja siksi niitä saattaa jakaa sellainenkin ihminen, joka suhtautuu yleensä kriittisesti lukemaansa. Usein tiedon alkulähteille on haastava löytää, mutta tärkeintä on hoksata kysyä: mistä tiedät, mitä tiedät? Monet levittävät totuutena tietoa, jota he eivät voikaan kysyttäessä vahvistaa.

Ennen kuin uskot uutista, tutki sitä tarkemmin:

  1. Onko uutinen luotettavalla sivustolla?
  2. Vaikuttavatko muut sivuston jutut uskottavilta?
  3. Vastaako jutun sisältö rajua otsikkoa ja onko siinä lähteitä?
  4. Onko joku muu uutissivusto julkaissut juttua aiheesta?
  5. Onko uutisella muitakin lähteitä kuin yksittäisen ihmisen kertomus?

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen ei, uutinen saattaa olla valetta. 

Esimerkiksi amerikkalainen Snopes-sivusto ja suomalainen Faktabaari arvioivat nopeasti leviävien uutisten todenperäisyyttä. 

Uutisia tekevät ihmiset, ja huijaukseen haksahtaminen on inhimillistä. Arvostetun median tunnistaa siitä, että ne haluavat oikaista väärät tiedot mahdollisimman nopeasti.

Asiantuntijat: Johanna Vehkoo ja Hanna Nikkanen

Lähteet: Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-blogi, snopes.com, storyful.com, lifehacker.com, cracker.com, terveyttäskeptisyytta.net

Lue lisää aiheesta Demin numerosta 5/16.

Kiinnostaako pelit, puhelimet, tietokoneet, vlogit tai koodaus? Demi on aloittanut Tytöt ja teknologia -hankkeen, josta saat tietoa ja inspiraatiota aiheesta.

Lue myös nämä jutut:

Julkaistu: 27.4.2016