Demi

Miten syödä terveellisemmin? 10 ihanan helppoa vinkkiä



Miten syödä terveellisemmin? 10 ihanan helppoa vinkkiä

Hyviä uutisia! Terveellisesti syöminen on helpompaa kuin luulit, eikä siihen kuulu leivän välttelyä tai superfoodien mättämistä.
Teksti Viivi Koivu
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Joonas Vuorinen

1. Nälkä on hyvä mittari

Kuuntele nälän, janon ja kylläisyyden tunteitasi. Kroppasi kertoo, mikä on riittävä määrä ruokaa. Sen sijaan keho ei osaa kertoa, mitä ravinto- aineita se kulloinkin tarvitsee. Tunne siitä, että kouluruuan sijaan maistuisi suklaalevy ja energiajuoma, ei ole kehon viesti vaan mielihalu.

2. Mansikat ovat yhtä hyväksi kuin lehtikaali

Kaikki kasvikset ovat hyväksi, eivät vain eksoottiset supermarjat tai ne, jotka maistuvat terveellisiltä. Avainsana on monipuolisuus. Jos korvaat muita ruokia syömällä kymmenen appelsiinia, saat kyllä älyttömästi C-vitamiinia mutta jäät paitsi monesta muusta tärkeästä ravintoaineesta. Hyvä määrä hedelmiä ja marjoja on kolme omaa kourallista päivässä ja vihanneksia toiset kolme kourallista.

3. Terveellisyys on yksinkertaista

Terveellinen syöminen tarkoittaa sitä, että syö monipuolisesti ja kohtuullisia määriä. Määrät on helppo pitää sopivina syömällä säännöllisesti. Kun syö 3–4 tunnin välein, verensokeri ja mieliala pysyvät tasaisena, eikä nälkäkiukussaan syö päivälliseksi pelkkää karkkia.

4. Joka päivä on herkkupäivä

Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tuhoa tai pelasta terveyttä. Kokonaisuus ratkaisee. Joka päivä voi siis syödä jonkin pienen makean herkun, kuten jäätelön tai vähän suklaata. Harmi kyllä, pussillinen karkkia ei sovi ihan jokapäiväiseen ruokavalioon.

5. Leipä auttaa liikkujaa

Varsinkin paljon liikuntaa harrastavat tarvitsevat hiilihydraatteja, kuten leipää, pastaa ja puuroa. Määrää tärkeämpää on hiilihydraattien laatu: täysjyväleipä ja tumma pasta ovat vaaleita versioita terveellisempiä. Monipuoliseen ruokavalioon mahtuu silti jokaisella myös patonkia ja täytekakkua.

6. Maito ja viljat eivät ole myrkkyä

Jos kärsii iho- tai vatsaongelmista, syytä etsitään usein ruokavaliosta. Maito- ja viljatuotteet kuitenkin sopivat monille ihan hyvin. Vaikka tuore leipä tai jättipurkki rahkaa laittaisi vatsan sekaisin, maito- ja viljatuotteita ei tarvitse karsia ruokavaliosta kokonaan. Mahaa ärsyttävien tuotteiden määrän vähentäminen riittää avuksi.

7. Proteiinihuolet voi unohtaa

Suurin osa suomalaisista ei tarvitse ruokavalioonsa yhtään lisää proteiinia. Ylettömästä proteiinin saannista ei ole hyötyä, eikä proteiini muutu lihakseksi itsestään, jos ei treenaa lihaskuntoa. Proteiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota silloin, jos et syö lihaa- tai maitotuotteita.

8. Napostelu on sallittu

Kaikki rasvainen ruoka ei ole epäterveellistä, päinvastoin. Pähkinöistä, siemenistä, öljyistä, kalasta ja avokadosta saatava pehmeä rasva on hyväksi iholle ja hormonitoiminnalle. Esimerkiksi lihasta ja rasvaisista maitotuotteista saatava kova rasva ei ole terveyden kannalta välttämätöntä.

9. Paastoaminen on ankeaa

Ihmisen elimistö ei puhdistu paastoilla tai detox-kuureilla. Syömättä oleminen häiritsee elimistön tasapainoa, koska olennaisia ravintoaineita jää saamatta. Eikä kukaan ole parhaimmillaan nälkäisenä!

10. Unohda täydellisyys

Täydellisen ruokavalion tavoittelussa ei ole järkeä, sillä sellaista ei ole olemassa. Jos onnistuu syömään 80 prosenttia ajasta järkevästi, loput 20 prosenttia voi herkutella, ja ruokavalio on silti terveellinen. Siihen ei tarvita ihmeaineita tai superfoodeja.

Lähteet: Laillistetut ravitsemusterapeutit Marja Vanhala Oulun Diakonissalaitokselta ja Hanna Partanen Nutrifiliasta sekä suomalaiset ravitsemussuositukset.

Lue myös

Julkaistu: 29.7.2016