Demi

Mistä pääkipu johtuu?



Mistä pääkipu johtuu?

Päänsärky on yleinen vaiva, jota voit kuitenkin ehkäistä itse. Lue, miten voit välttyä jomotukselta.
Teksti Miila Halonen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

1. Syö, juo ja lepää

Arkisimmat pääsäryn aiheet ovat matala verensokeri, liian vähäinen juominen ja lyhyet yöunet.

Syö säännöllisesti ja juo päivän aikana ainakin pari litraa nestettä. Riittävät yöunet ovat 8-9 tunnin mittaiset. Näin saat nukuttua tarpeeksi.

2. Kiinnitä huomio ryhtiin ja kanna laukkusi oikein

Niskahartiaseudun lihasjumit ovat kaikkein tavallisimpia pääkivun syitä. Lihaskireyttä voi välttää kiinnittämällä huomion työskentelyasentoihin ja hyvään ryhtiin ja vaihtamalla asentoa säännöllisesti.

Koulukirjat kannattaa kantaa mieluummin repussa kuin olkalaukussa, joka rasittaa yläselkää. Venyttely, jooga, pilates ja maltillinen lihastreeni laukaisevat jännitystilaa. Lue vinkkejä, miten rentoutat selkää ja hartioita.

3. Käy näöntarkastuksessa

Heikentynyt näkö voi aiheuttaa pääkipua. Heikkonäköinen joutuu ponnistelemaan nähdäkseen joko kauas tai lähelle, mikä rasittaa silmien ja kasvojen lihaksia. Rasitustila voi johtaa päänsärkyyn.

Jos huomaat näkösi heikentyneen, käy silmälasiliikkeessä näöntarkastuksessa tai varaa aika silmälääkärille.

4. Selvitä tukkoisuuden syy

Kuumeessa ja flunssassa pääkin on usein kipeä. Jos nenä on pitkään tukkoinen ja otsalla tai poskipäissä tuntuu särkyä, voi kyse olla poskiontelotulehduksesta.

Vaiva kannattaa selvittää lääkärissä. Myös siitepölyallergiaan voi liittyä päänsärkyä. Näin helpotat siitepölyallergiaa.

5. Hoidata hampaasi säännöllisesti

Hammasmätä, ientulehdus ja ärtynyt leukanivel voivat olla päänsäryn takana.

Hoida hymyäsi pesemällä hampaat aamuin illoin ja mainitse pääkivuista hammaslääkärille.

6. Hoida PMS-oireita

Jos päätä särkee aina ennen kuukautisia, kyse voi olla PMS-oireista. Lue, mistä on kyse ja miten helpotat oloa.

7. Erota migreeni tavallisesta pääkivusta

Migreeni on varsin yleinen päänsärkysairaus. Migreenikipu on voimakasta, toispuoleista, jyskyttävää ja fyysisen ponnistelun yhteydessä pahenevaa. Kipukohtauksen aikana voi olla silmien valoarkuutta ja pahoinvointia. Esioireisessa eli aurallisessa migreenissä noin tunti ennen kivun alkua voi näkökentässä näkyä väreilevä sahalaitakuvio tai näkökenttä voi kaventua.

Migreeniä epäillessä kannattaa käydä lääkärissä. Kohtaukseen on olemassa tehokkaat lääkkeet, ja myös kohtauksien ennaltaehkäisyyn saa neuvot lääkärin vastaanotolta.

8. Käytä kipulääkettä maltillisesti

Satunnaiseen päänsärkyyn voi ottaa tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia 400–600 mg tai parasetamolia 500 mg.

Jos päänsärky on toistuvaa ja kipulääkettä tarvitsee usein, on parempi selvittää kivun syy lääkärissä kuin jatkaa itsehoitoa. Kipulääkkeiden päivittäinen käyttö saattaa johtaa niin kutsuttuun särkylääkepäänsärkyyn, eräänlaiseen kipulääkeriippuvuuteen. Se voi kehittyä jopa viikon aikana, jos särkylääkettä on ottanut päivittäin.

9. Koska lääkäriin?

Päänsärky on tavallista, ja useimmiten sen hoitoon ei tarvita lääkärin apua. Lääkäriin on kuitenkin mentävä heti, jos päänsärky alkaa räjähtävän nopeasti, on hyvin voimakasta tai siihen liittyy muitakin oireita, kuten tasapainovaikeuksia, oksentelua tai näkö- tai puheongelmia. Päivittäinen päänsärky, jolle ei löydä selitystä, on syytä myös selvittää lähipäivien aikana.

Asiantuntija: Väestöliiton nuorisolääkäri ja seksuaalineuvoja Miila Halonen

Onko sinulla terveyspulmia? Lähetä kysymyksesi Demin asiantuntijalle!

Lue myös

Julkaistu: 12.4.2016