Demi

Mikä auttaa ahdistukseen tai itsetuhoisuuteen? Psykologin Q&A mielestä

Mikä auttaa ahdistukseen tai itsetuhoisuuteen? Psykologin Q&A mielestä
Miten voi päästä eroon itsetuhoisista ajatuksista? Entä mitä voi tehdä, jos opiskelu uuvuttaa? Psykologi Riitta Ylikomi vastaa kysymyksiin mielenterveydestä.
Julkaistu: 12.11.2020

Miten voin päästä eroon itsetuhoisista ajatuksista?

Olen iloinen, että haluat päästä eroon itsetuhoisista ajatuksista. Se tarkoittaa, että et oikeasti halua vahingoittaa tai tuhota itseäsi. On tärkeää, että teet ensimmäiseksi tietoisen päätöksen asiasta.

Lupaa itsellesi, että et vahingoita itseäsi, vaan opettelet pitämään itsestäsi huolta. Ole myös armollinen itsellesi. Monesta itsetuhoisuuden muodosta, kuten viiltelystä, voi olla työlästä päästä eroon, kun siihen on kerran tottunut. Päätä siis, että annat repsahdukset anteeksi itsellesi, mutta pidät kiinni lupauksestasi. Takapakkeja voi tulla, mutta suunta on tärkein.

Itsetuhoiset ajatukset ovat aina hälytysmerkki siitä, että jokin on pielessä. Syystä tai toisesta elämä tuntuu välillä liian raskaalta. Toistuva sietämätön paha olo, ahdistus, ilottomuus tai ulkopuolisuuden tunne voi aiheuttaa toiveen päästä eroon tuskalliselta tuntuvasta elämästä.

Usein itsetuhoisten ajatusten taustalla on masennus. Se voi näkyä muun muassa tunteena siitä, ettei tulevaisuudessa ole mitään, mitä odottaa. Joskus itsetuhoiset ajatukset ilmaantuvat kuin pilvet elämään, jossa kaikki näyttää olevan muuten hyvin.

Tutustu ajatuksiisi ja tunteisiisi. Itsetuhoiset ajatukset liittyvät aina johonkin, mitä on meneillään. Seuraa, milloin ajatuksia ilmenee. Edeltävätkö itsetuhoisia ajatuksia esimerkiksi vaikeat tunteet, kuten pettymys, huoli ja yksinäisyys? Liittyvätkö nämä tunteet tiettyihin tilanteisiin ihmissuhteissa? Toimiiko joku sinua kohtaan väärin tai epäreilusti? Laukaisevatko ahdistavat muistot ajatuksesi?

Joskus on kyse siitäkin, että kantaa tietämättään läheisen pahaa oloa. Pohdiskelu auttaa ymmärtämään syitä, jotka saavat sinut pakenemaan itsetuhoisiin ajatuksiin. Seuraavaksi voit pohtia keinoja vähentää näitä syitä.

On tärkeää tunnistaa tunteensa ja oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan niitä. Usein itsetuhoisten ajatusten takaa löytyy liiallista kiltteyttä. Jos vihaa ja kiukkua ei uskalla näyttää muille, ne voivat kääntyä aggressioksi itseä kohtaan.

On yhtä tärkeää oppia puolustautumaan kuin oppia osoittamaan välittämistä. Jokainen tarvitsee läheisiä ihmissuhteita. Lisäksi on hyvä oppia kuuntelemaan omia tarpeitaan, kuten osata levätä riittävästi. Osoitteesta mielenterveysseura.fi löydät mielialapäiväkirjan. Sen avulla voit tutkailla, mikä mieltäsi painaa ja piristää.

Tärkeintä on, ettet jää yksin ajatuksiesi kanssa. Puhu niistä jollekulle aikuiselle ja luotettaville ystäville. Jos on yksin vaikeiden kokemusten ja tunteiden kanssa, ne pahenevat. Siksi tarvitset tukea.

Sinun olisi hyvä jutella myös ammattilaiselle. Jos kyse on esimerkiksi masennuksesta, saat hoitoa siihen. Voit puhua yksin tai läheisen aikuisen kanssa vaikkapa kouluterveydenhoitajalle, joka osaa auttaa sinut eteenpäin. Saat neuvoja ja apua myös esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten puhelimesta: 116 111. Osoitteesta mielenterveystalo.fi/nuoret löydät tietoa oman kuntasi palveluista.

Sinun elämäsi on arvokas, vaali sitä ja pidä itsestäsi huolta.

Olen uupunut koulun takia. Mitä voin tehdä?

Ensin pitäisi selvittää, mistä stressisi johtuu. Onko sinulla liikaa koulutöitä? Jos on, miten niitä voisi vähentää? Teetkö tehtävät turhan tunnollisesti?

Aina ei tarvitse olla tosi hyvä. Onko sinulla pulmia oppimisen, kuten lukemisen, kanssa?

Mieti, millaista muu elämäsi on. Stressiä lisäävät esimerkiksi liian vähäinen uni, liikunnan puute, riippuvuudet ja muut epäterveelliset elämäntavat.

Ovatko ihmissuhteesi kunnossa? On tärkeää, että saat vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Se auttaa löytämään stressin syitä sekä tapoja helpottaa sitä.

Läheisten lisäksi koulupsykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja tai terkkari voi auttaa pohdinnassa. He osaavat myös ohjata eteenpäin, jos sinulla on oppimisvaikeuksia tai ongelmia opiskelutekniikoissa.

Koulu on elämää varten eikä elämä koulua varten. Elämässä pitää olla rentoutta. Koulun saa ehdottomasti välillä unohtaa kokonaan.

Minua ahdistaa usein. Mikä auttaa siihen?

Ahdistus kertoo, että omassa mielessä tapahtuu jotakin, mitä ei sinä hetkenä pysty käsittelemään.

Asiaan liittyvät tunteet ja ajatukset piiloutuvat, ja tilalle tulee ahdistus. Se peittää alleen sen, mistä oikeasti on kysymys. Ahdistus on eräänlainen puolustusreaktio, jos jokin tuntuu ylivoimaiselta.

Mieti, mikä laukaisee ahdistuksesi. Onko tilanteilla jotain yhteistä? Omaan mieleen tutustuminen voi olla aikamoista salapoliisityötä, mutta sinun on tärkeää oppia ymmärtämään itseäsi. Siinä voi auttaa esimerkiksi keskustelu ystävien kanssa, päiväkirjan pitäminen, kirjat, elokuvat tai muu taide.

Jos oireesi eivät helpota ja alkavat häiritä elämääsi, hae apua. Juttele esimerkiksi koulupsykologille tai -terveydenhoitajalle. Tietoa ja auttavia tahoja löydät myös osoitteesta mielenterveystalo.fi.

Kysy psykologilta mielestä! Demin psykologi Riitta Ylikomi vastaa osaan kysymyksistä tulevissa Demi-lehdissä.

Onko sinulla huolia, jotka vaikuttavat mielialaasi? Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin! Nuorille keskusteluapua tarjoava Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä ma-pe klo 09-24 sekä la-su 15-24. Chatissa voi jutella mistä tahansa mieltä painavasta asiasta: omasta olostaan, mielenterveyden pulmista, vaikeista tapahtumista elämässä, avun hakemisesta.

Kommentoi »