Demi

”Aiotko ottaa HPV-rokotteen?”



”Aiotko ottaa HPV-rokotteen?”

Puheenaihe: Papilloomavirukselta suojaava HPV-rokote herättää keskustelua mediassa ja Demi.fissä. Demin ja Väestöliiton lääkäri Miila Halonen vastaa tärkeimpiin kysymyksiin aiheesta.
Teksti Demi-toimitus
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Miksi HPV-rokote kannattaa ottaa?

HPV eli ihmisen papilloomavirus on tavallisin seksin kautta tarttuva virus. Elämänsä aikana tartunnan saa 80 prosenttia. Virustartunnalta ei suojaa edes huolellinen kondominkäyttö, sillä virusta saattaa olla sellaisillakin iho- ja limakalvoalueilla, joita kondomi ei suojaa.

Osa viruksista voi aiheuttaa solumuutoksia, jotka voivat edetä pahanlaatuisiksi syöpämuutoksiksi. HPV on yleisen kohdunkaulansyövän aiheuttaja. Virukset voivat altistaa myös muille syöville, kuten nielu-, peräaukko- ja penissyövälle. Virustulehduksista valtaosa on huomaamattomia. Vain osa viruksista aiheuttaa silminnähtäviä ihomuutoksia eli kondyloomia (visvasyyliä).

HPV-rokote on käytännössä ainoa tapa välttyä virustulehduksilta. Rokote antaa suojan kaikkein äksyimmiltä, herkimmin syöpää aiheuttavilta viruksilta. Rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen seksielämän aloittamista, jotta se suojaa heti ensimmäisistä seksikerroista alkaen. Rokote suojaa naista limakalvomuutoksilta, jotka voivat johtaa syöpään.

 

Miten rokotetta on tutkittu?

HPV-rokotetta on tutkittu ympäri maailmaan jo vuosien ajan. Tähän mennessä rokotteen on saanut koko maailmassa 175 miljoonaa naista.

Suomessakin rokotteen saaneita on kymmeniä tuhansia. HPV-rokotteen on jo vuosien ajan voinut ostaa apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Kyseessä ei siis ole uusi ja vähän tutkittu lääkevalmiste.

Mitä haittoja HPV-rokotteella voi olla?

Tavallisimman haitat ovat pistoskohdan kipu, punoitus ja kuumotus. Muita tavallisia oireita voivat olla pistopäivän aikainen lievä lämmönnousu, väsymys ja päänsärky. Samanlaisia oireita on lähes kaikilla muillakin rokotteilla.

Suomessakin rokotettuja on seurattu neljän vuoden ajan vakavien haittojen varalta. Heidän vakavia oireitaan verrattiin niiden samanikäisten naisten vakaviin oireisiin, jotka eivät olleet saaneet rokotetta. Ryhmien välillä ei todettu eroja. Tämä tarkoittaa, että vaikka joskus harvoin rokote voi laukoista autoimmuunisairauden, sairaus olisi puhjennut joka tapauksessa muutamassa vuodessa, vaikkei olisi rokotetta ottanutkaan.

Rokotteisiin liittyy aina vähäinen sivuvaikutusten mahdollisuus, mutta on katsottu, että rokotusten yleinen hyöty ajaa sen ohi. Mitä laajemmin väestö on rokotettu, sitä paremmin taudit pysyvät kurissa.

 

Miksi osa ihmisistä vastustaa rokotuksia?

Osa ihmisistä muistelee edelleen sikainfluenssarokotteeseen liittynyttä ikävää skandaalia, eivätkä voi uskoa, että HPV-rokote on aivan eri valmiste ja sitä on tutkittu aivan eri mittakaavassa.

Maailmalla julkaistaan vuosittain epämääräisiä, huonosti tehtyjä tutkimuksia, joissa rokotteiden viaksi lasketaan kaikenlaisia ongelmia. Nämä tutkimukset kestävät harvoin päivänvaloa. Ihminen, jolta puuttuu arvioida kriittisesti lukemaansa, saattaa uskoa näitä ”tutkimuksia” ja alkaa toimia niiden mukaan.

 

Saako alaikäinen itse päättää, ottaako rokotuksen?

Nuori voi kieltäytyä rokotteesta halutessaan, eikä vanhemman toive aja sen yli. Nuori toisaalta voi myös päättää sen ottamisesta, vaikka vanhempi olisi toista mieltä.

Asiantuntijalääkäri: Miila Halonen, Väestöliitto

Julkaistu: 25.10.2013