Demi

5 myyttiä vaatteista ja shoppailusta

5 myyttiä vaatteista ja shoppailusta

Tarvitsenko uuden mekon bileisiin? Onko kirppareilla shoppailu ekologista? Pura myytit ja liity Vaatevallankumoukseen – se auttaa sinua säästämään rahaa ja muuttamaan maailmaa paremmaksi.
Teksti Ellinoora Lievonen
Kuvat Fashion Revolution
Mainos

Vaatevallankumousta (Fashion Revolution Week) vietetään niiden 1133 ihmisen muistoksi, jotka kuolivat Bangladeshissa sortuneella Rana Plaza -halpavaatetehtaalla kolme vuotta sitten. Siellä valmistettiin muun muassa brittiläisen Primarkin vaatteita.

”Ostan vaatteeni aina kirpputoreilta, joten olen ekologinen.”

Valitettavasti ongelmat eivät ratkea sillä. Suurin osa kirpputorille päätyvistä vaatteista on epäeettisesti ja epäekologisesti valmistettuja pikamuotiteollisuuden tuotteita. Pikamuotiteollisuus pyrkii tuottamaan vaatteita mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman paljon.

Vilkaise vaatteen pesulappua. Jos siellä lukee, että vaate on tehty Bangladeshissa, Kambodžassa tai Kiinassa, vaatteesi on luultavasti tuotettu sen tekijöiden hyvinvoinnista tai ympäristöstä välittämättä.

Turha heräteostos on edelleen turha heräteostos, vaikka se olisi jo jonkun muun hylkäämä. Pohdi tarkkaan, tarvitsetko vaatetta, äläkä mene sekaisin kirpputorin halvoista hinnoista.

 

”En voi näyttäytyä samoissa vaatteissa useissa juhlissa!”

Kyllä voit. Ajatus siitä, että olisit epämuodikas, jos käytät vaatteita uudestaan, on pikamuotiteollisuuden luoma harha. Halpavaateketjut haluavat sinun ostavan koko ajan uusia vaatteita.

Todellisuudessa kivoja ja muodikkaita asukokonaisuuksia voi saada aikaan vaihtamatta mekkoa vaikka vuoteen, kuten 1dress365days-blogia seuraamalla voi huomata. Voit osallistua lyhyempään, haluamasi pituiseen Rakasta vaatteitasi -haasteeseen Facebookissa ja pitää lempivaatteitasi tavallista useammin! 

”Ei haittaa, jos ostan paljon vaatteita, koska lahjoitan ne sitten pois!”

Väärin. Kirpputoreilta ja lumppukeräyksistä jää paljon vaatteita yli. Kehittyviin maihin lähetetään liikaa vaatteita, joille ei riitä käyttäjiä. Vaatteet päätyvät mätäneviksi vuoriksi kaatopaikoille.

Pikamuotiteollisuus on toiseksi saastuttavin teollisuudenala maailmassa. Vain öljyteollisuus menee sen edelle. Maailmassa tuotetaan 80 miljardia vaatekappaletta vuodessa. Se on yli 13 vaatekappaletta jokaiselle maapallon asukkaalle! Todellisuudessa se kuitenkin tarkoittaa kymmenittäin vaatekappaleita länsimaisille kuluttajille.

Kannattaa ostaa vähemmän ja yrittää löytää käyttämättömäksi jääneille vaatteille läheltäsi paikka tai henkilö, jonka tiedät varmasti tarvitsevan vaatteita. Etsimisen voi aloittaa esimerkiksi paikallisesta Facebook-lahjoitusryhmästä. Vastaanottokeskuksista tai turvataloista voi tiedustella heidän vaatetarvettaan. Käyttökelvottomat tai ilman tarvetta jääneet vaatteet voi viedä tekstiilikierrätykseen, jota esimerkiksi H&M järjestää.

”Ei minulla ole varaa ostaa kalliita vaatteita!”

Ei olekaan, jos ostat halpatuotannon tuottamia huonolaatuisia vaatteita. Joudut korvaamaan ne jatkuvasti uusilla.

Pitkällä aikavälillä kestävä materiaali maksaa itsensä takaisin. Noin 30 euroa maksavat farkkulegginsit voivat kulua rikki haaroista jo puolessa vuodessa. Panostamalla esimerkiksi 80 euroa maksaviin puuvillafarkkuihin, jotka kestävät pari kolme vuotta, säästät rahaa. Hanki tietoa hyvistä materiaaleista ja harkitessasi ostosta testaa vaatteen kestävyyttä hankaamalla sitä pieneltä alueelta.

Jos sinulla ei ole nyt siihen varaa, aloita säästäminen ja suunnittele vaatekaappisi etukäteen. Mieti, millaisia vaatteita tarvitse ensi talvena ja hanki ne jo tänä keväänä, reilusti ennen sesongin alkua. Lisää vinkkejä voi hakea esimerkiksi Rinna Saramäen kirjasta Hyvän mielen vaatekaappi (2013) tai Hannele Lampelan kirjasta Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta (2016).

”On ihan sama, mitä teen, sillä ei yhden ihmisen panos vaikuta mihinkään.”

Kyllä vaikuttaa. Lompakkosi on äänestyslipukkeesi. Voit äänestää sillä suosimalla ekologisesti ja eettisesti tuotettuja merkkejä.

Voit vaikuttaa myös lähettämällä firmoille tiedusteluja vaatteiden tuotantotavoista. Kysymykset ja yhteydenotot osoittavat firmoille, että kuluttajat pitävät näitä asioita tärkeinä.

Voit myös lähettää palautetta osallistumalla Vaatevallankumoukseen. Käännä vaatteesi nurinpäin, ota kuva ja tägää se #whomademyclothes ja #vaatevallankumous. Muista tägätä kuvaan myös vaatteen tehnyt brändi tai lähetä kuva suoraan yritykselle.

Vuonna 2015 brändeille lähetettiin Vaatevallankumouksen aikana yli 700 000 kuvaa. Paine on saanut jo aikaan muutoksia: jotkin yritykset ovat alkaneet kertoa avoimemmin tuotantoprosessistaan, ja Rana Plazan turmassa kuolleiden omaiset ovat saaneet korvauksia.

Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Aloita siis tänään.

Julkaistu: 22.4.2016