Demi

10 asiaa, mitä tupakointi tekee kehollesi

10 asiaa, mitä tupakointi tekee kehollesi

Tupakoinnin haitat näkyvät ja tuntuvat koko kehossa. Näin tupakoitsijan iho, mieliala ja esimerkiksi kunto kärsivät polttamisesta.
Teksti Miila Halonen
Kuvat All Over Press
Mainos

1. Tupakoijan kunto on huonompi kuin muilla. 

Tupakoinnin vuoksi ihminen hengästyy herkästi liikkuessa ja menee maitohapoille nopeasti.

2. Tupakka pahentaa aknea.

3. Tupakointi lisää stressiä.

Moni luulee, että tupakointi rauhoittaa, vaikka asia on päinvastoin. Stressi lievittyy esimerkiksi halauksilla.

4. Vastustuskyky laskee.

Tupakoitsija sairastuu helposti ja toipuu esimerkiksi flunssasta ja tulehduksista muita hitaammin.

5. Tupakoijan iho kärsii.

Iho menettää joustavuuttaan ja rypistyy.

6. Hengitys alkaa haista.

Tupakointi saa hengityksen haisemaan, värjää hampaita ja aiheuttaa ientulehdusta.

7. Tupakointi rajoittaa ehkäisyvaihtoehtoja.

Tupakointi kasvattaa veritulppariskiä, minkä vuoksi ei voi käyttää tiettyjä e-pillereitä.

8. Tupakka aiheuttaa hedelmättömyyttä.

Vaikutukset näkyvät sekä miehillä että naisilla.

9. Vakavien sairauksien riski kasvaa.

Tupakointi lisää keuhkosyövän ja monien muiden syöpien riskiä ja altistaa verisuoni- ja sydänsairauksille. Jos epäilee mitä tahansa vakavaa sairautta, pitää hankkiutua lääkäriin esimerkiksi lähimpään terveyskeskukseen.

10. Tupakka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

Riippuvuus on sekä fyysistä että henkistä, ja koukkuun voi jäädä heti ensimmäisistä kokeiluista.

Miten vältän tupakan haitat?

1. Lopeta polttaminen, niin tupakan aiheuttamat terveysriskit pienenevät.  Verenpaine laskee ja hengitys kulkee vapaammin jo parissa päivässä. Syöpäriski putoaa vähitellen.

2. Älä hengaa tupakkapaikalla. Myös passiivinen tupakointi eli tupakansavun hengittäminen nostaa vaarallisten tautien riskiä ja lisää allergioita ja tulehduksia. Myös sähkötupakan höyry sisältää samoja haitallisia myrkkyjä.

3. Välitä itsestäsi. Tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee joka vuosi 5000 suomalaista. Päätä, ettet ole yksi heistä. Apua lopettamiseen saa esimerkiksi Stumppi-sivustolta tai vaikkapa kouluterveydenhoitajalta.

Asiantuntija ja lähteet: Väestöliiton nuorisolääkäri ja seksuaalineuvoja Miila Halonen, Terveyskirjasto.

Lue myös

Julkaistu: 30.11.2015