Mainos
 
Mainos

Mitä haluaisit sanoa lääkärille?

08.03.2013 13:01
(1/134)
Moi ihanat Demittäjät, täällä Kysy Terveydestä palstan lääkäri Miila.
Pidän parin viikon päästä luennon lääkäriopiskelijoille siitä, miten nuori potilas pitää kohdata vastaanotolla.
Haluaisin, että lääkärit kuulevat, mitä tytöt ajattelevat mennessään lääkäriin. Esim jos menee keskustelemaan ehkäisyjutuista, mikä jännittää, mitä odotatte, mikä pelottaa.
Millainen on mielestäsi hyvä lääkäri?
Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?
Auttakaa Demilääkäriä rakkaat tytöt! :)
Moi ihanat Demittäjät, täällä Kysy Terveydestä palstan lääkäri Miila.
Pidän parin viikon päästä luennon lääkäriopiskelijoille siitä, miten nuori potilas pitää kohdata vastaanotolla.
Haluaisin, että lääkärit kuulevat, mitä tytöt ajattelevat mennessään lääkäriin. Esim jos menee keskustelemaan ehkäisyjutuista, mikä jännittää, mitä odotatte, mikä pelottaa.
Millainen on mielestäsi hyvä lääkäri?
Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?
Auttakaa Demilääkäriä rakkaat tytöt! :)
08.03.2013 13:07
(2/134)
No hyvää olisi jos lääkäri kuuntelisi eikä niinkuin minulle tapahtui terkkarille mentäessä. Olin siis selittämässä jotai asiaa sillei eikä se kuunnellut alkuunkaan ja viiden minuutin päästä hän totesi että "voisitko sanoa uudestaan, en kuunnellut" .....
No hyvää olisi jos lääkäri kuuntelisi eikä niinkuin minulle tapahtui terkkarille mentäessä. Olin siis selittämässä jotai asiaa sillei eikä se kuunnellut alkuunkaan ja viiden minuutin päästä hän totesi että "voisitko sanoa uudestaan, en kuunnellut" .....
08.03.2013 13:12
(3/134)
Huonoja lääkärikäyntejä ollut monia, lähinnä psykiatrilla, huonoja lä'äkkeitä lääkkeiden perään, sitten ihmetellään kun olen paskana, vaikka tietävät mikä auttaisi, vaikka aiheuttaisivatkin riippuvuutta.. eläisin ennemmin pienessä riippuvuudessa kuin haluaisin tappaa itseni.. Voisi lääkärit kuunnella vähän paremmin. Lopettaa yleistämisen ja kohdella potilaita yksilöinä.
Huonoja lääkärikäyntejä ollut monia, lähinnä psykiatrilla, huonoja lä'äkkeitä lääkkeiden perään, sitten ihmetellään kun olen paskana, vaikka tietävät mikä auttaisi, vaikka aiheuttaisivatkin riippuvuutta.. eläisin ennemmin pienessä riippuvuudessa kuin haluaisin tappaa itseni.. Voisi lääkärit kuunnella vähän paremmin. Lopettaa yleistämisen ja kohdella potilaita yksilöinä.
08.03.2013 13:14
(4/134)
Olipa tylsä kokemus, muumimamman! Mun mielestä kuunteleminen on aivan perusasioita, joka jokaisen lääkärin ja hoitajan pitäisi osata... Miila
Olipa tylsä kokemus, muumimamman! Mun mielestä kuunteleminen on aivan perusasioita, joka jokaisen lääkärin ja hoitajan pitäisi osata... Miila
08.03.2013 13:15
(5/134)
No ensinnäkin katsekontakti on tärkeää. On inhottavaa, kun lääkäri tuijottaa vain tietokonetta kun puhun eikä katso kertaakaan muhun päin. Ja hymyilykin olisi ihan suotavaa. Hyvä lääkäri ei ole kuivan asiallinen vaan huumorintajuakin saa olla.

Ja älkää puhuko "pahaa" syömishäiriöisten painosta/ulkonäöstä. Ei ole kivaa kuulla olevansa lihava, kun sairastaa syömishäiriötä.
No ensinnäkin katsekontakti on tärkeää. On inhottavaa, kun lääkäri tuijottaa vain tietokonetta kun puhun eikä katso kertaakaan muhun päin. Ja hymyilykin olisi ihan suotavaa. Hyvä lääkäri ei ole kuivan asiallinen vaan huumorintajuakin saa olla.

Ja älkää puhuko "pahaa" syömishäiriöisten painosta/ulkonäöstä. Ei ole kivaa kuulla olevansa lihava, kun sairastaa syömishäiriötä.
08.03.2013 13:15
(6/134)
Justjoo - osuit naulan kantaan! Hienosti sanottu tuo vika lause. Miila
Justjoo - osuit naulan kantaan! Hienosti sanottu tuo vika lause. Miila
08.03.2013 13:18
(7/134)
en tiedä miten lääkäreiden pitäisi puhua/käyttäytyä, mutta monia voi nolottaa puhua seksi/ehkäisyasioista
en tiedä miten lääkäreiden pitäisi puhua/käyttäytyä, mutta monia voi nolottaa puhua seksi/ehkäisyasioista
08.03.2013 13:19
(8/134)
Se ainakin olisi mukavaa, että lääkärit/sairaanhoitajat ymmärtäisivät toisten pelkäävän mitä kummallisempia asioita. Esimerkiksi itseäni ahdistaa aina mennä lääkäriin, jos tiedän verikokeen olevan mahdollinen. Pelkkä sormenpäästä napsautettava testi saa mun silmät sumenemaan, ja siksi olen yleensä pyytänyt voivani käydä makuulle, jotta mahdolliselta tajunnan menetykseltä vältyttäisiin. Eräs oikein ymmärtäväinen herrasmies (haistakaa sarkasmi) tokaisi pyyntööni vain "Oikeestikko?" ja katseli mua tosi epäuskoisena ja hyvä ettei ruvennut nauramaan. Kyllä oli hyvä mieli koko loppuajan.
Se ainakin olisi mukavaa, että lääkärit/sairaanhoitajat ymmärtäisivät toisten pelkäävän mitä kummallisempia asioita. Esimerkiksi itseäni ahdistaa aina mennä lääkäriin, jos tiedän verikokeen olevan mahdollinen. Pelkkä sormenpäästä napsautettava testi saa mun silmät sumenemaan, ja siksi olen yleensä pyytänyt voivani käydä makuulle, jotta mahdolliselta tajunnan menetykseltä vältyttäisiin. Eräs oikein ymmärtäväinen herrasmies (haistakaa sarkasmi) tokaisi pyyntööni vain "Oikeestikko?" ja katseli mua tosi epäuskoisena ja hyvä ettei ruvennut nauramaan. Kyllä oli hyvä mieli koko loppuajan.
08.03.2013 13:21
(9/134)
Paluzzi, osaatko sanoa, mikä voisi helpottaa tytön noloutta puhua seksi/ehkäisyasioista? Joskus niistä kuitenkin on hyvä jutetella. Voiko lääkäri jotenkin auttaa siinä, ettei niin paljon nolotuttaisi? Miila
Paluzzi, osaatko sanoa, mikä voisi helpottaa tytön noloutta puhua seksi/ehkäisyasioista? Joskus niistä kuitenkin on hyvä jutetella. Voiko lääkäri jotenkin auttaa siinä, ettei niin paljon nolotuttaisi? Miila
08.03.2013 13:25
(10/134)
Miettikööt tulevaisuuden lääkärit muutamaan kertaan, ennen kuin määräävät keskenkasvuiselle e-pilleireitä menkkakipuihin. Sain 8 vuotisen vaivan, joka kaikkien asiaan perehtyneiden mukaan johtui e-pillereistä. Itse pillereitä söin vain noin vuoden. Ärsyttää vieläkin se tantta, joka ne määräsi.

Eräs vanha gynekologi myös joskus tokaisi minulle, ettei tuon ikäisten tarvitse harrastaa vielä seksiä, kun olin 17-vuotias ja ollut jo 4 vuotta parisuhteessa. Näin tosin tuskin kukaan nykypäivässä elävä lääkäri toimisikaan.
Miettikööt tulevaisuuden lääkärit muutamaan kertaan, ennen kuin määräävät keskenkasvuiselle e-pilleireitä menkkakipuihin. Sain 8 vuotisen vaivan, joka kaikkien asiaan perehtyneiden mukaan johtui e-pillereistä. Itse pillereitä söin vain noin vuoden. Ärsyttää vieläkin se tantta, joka ne määräsi.

Eräs vanha gynekologi myös joskus tokaisi minulle, ettei tuon ikäisten tarvitse harrastaa vielä seksiä, kun olin 17-vuotias ja ollut jo 4 vuotta parisuhteessa. Näin tosin tuskin kukaan nykypäivässä elävä lääkäri toimisikaan.
08.03.2013 13:30
(11/134)
Mä ramppasin 1,5v tutkimuksissa rasituksessa esiintyvän hengenahdistuksen takia, rasitus-EKG:ssä lääkäri teki selväksi että hänen mielestään kyse oli vain huonosta kunnosta (ja tosiaan tässä vaiheessa en ollut pystynyt urheilemaan kunnolla 3 vuoteen, ja lääkäri oli asiasta tietoinen) ja lopulta kun tutkimuksissa ei selvinnyt mitään niin toinen lääkäri totesi että mun kannattaa vaan vaihtaa harrastusta.
Myöhemminhän asia selvisi fysioterapeutilla ja fyssarini ihmetteli miten lääkärit eivät olleet tajunneet tutkia selkää.

Että niin, ylimieliset ja vähättelevät lääkärit ei oo kivoja.
Mä ramppasin 1,5v tutkimuksissa rasituksessa esiintyvän hengenahdistuksen takia, rasitus-EKG:ssä lääkäri teki selväksi että hänen mielestään kyse oli vain huonosta kunnosta (ja tosiaan tässä vaiheessa en ollut pystynyt urheilemaan kunnolla 3 vuoteen, ja lääkäri oli asiasta tietoinen) ja lopulta kun tutkimuksissa ei selvinnyt mitään niin toinen lääkäri totesi että mun kannattaa vaan vaihtaa harrastusta.
Myöhemminhän asia selvisi fysioterapeutilla ja fyssarini ihmetteli miten lääkärit eivät olleet tajunneet tutkia selkää.

Että niin, ylimieliset ja vähättelevät lääkärit ei oo kivoja.
08.03.2013 13:41
(12/134)
Voi kauhea, mitä kokemuksia teillä on ollut. Tosi harmillista.
Miila
Voi kauhea, mitä kokemuksia teillä on ollut. Tosi harmillista.
Miila
08.03.2013 13:47
(13/134)
Ehkäisyneuvolan täti tokaisi, että "kyllä se sun suhde kuitenkin tässä pian päättyy, että muistat sitten kondomin uusien seksikumppanien kanssa". Joo no eihän 16-vuotiaiden suhteet yleensä kestä, mutta asian voi esittää nätimminkin kuin toteamalle, että kohta eroat kuitenkin. :D (tunnen suurta mielihyvää kun ikää 20 ja sama suhde jatkuu >:D)
Ehkäisyneuvolan täti tokaisi, että "kyllä se sun suhde kuitenkin tässä pian päättyy, että muistat sitten kondomin uusien seksikumppanien kanssa". Joo no eihän 16-vuotiaiden suhteet yleensä kestä, mutta asian voi esittää nätimminkin kuin toteamalle, että kohta eroat kuitenkin. :D (tunnen suurta mielihyvää kun ikää 20 ja sama suhde jatkuu >:D)
08.03.2013 14:06
(14/134)
Mun mielestä tärkeintä olisi, että nuortakin kohdeltaisiin järkevänä ja ajattelevana yksilönä, ei siis sillä asenteella, että potilas on vasta typerä ja tietämätön teini. Itse osaan arvostaa sitä, että minulle puhutaan kuin aikuinen aikuiselle, vaikka olen kuitenkin vasta 18-vuotias. Toisaalta toivon ja odotan sitä, että vaivani ja huoleni otettaisiin vakavasti. Usein olen törmännyt siihen, etteivät vanhemmat lääkärit ymmärrä, että olen oikeasti tullut lääkäriin vaivan x vuoksi ja se ihan tosissaan huolettaa minua. Tietenkin lääkäri saa ja hänen pitääkin sanoa, jos huoli on täysin turha, mutta turhanpäiväinen naureskelu ei saa nuorta asiakasta tuntemaan itseään arvostetuksi.
Mun mielestä tärkeintä olisi, että nuortakin kohdeltaisiin järkevänä ja ajattelevana yksilönä, ei siis sillä asenteella, että potilas on vasta typerä ja tietämätön teini. Itse osaan arvostaa sitä, että minulle puhutaan kuin aikuinen aikuiselle, vaikka olen kuitenkin vasta 18-vuotias. Toisaalta toivon ja odotan sitä, että vaivani ja huoleni otettaisiin vakavasti. Usein olen törmännyt siihen, etteivät vanhemmat lääkärit ymmärrä, että olen oikeasti tullut lääkäriin vaivan x vuoksi ja se ihan tosissaan huolettaa minua. Tietenkin lääkäri saa ja hänen pitääkin sanoa, jos huoli on täysin turha, mutta turhanpäiväinen naureskelu ei saa nuorta asiakasta tuntemaan itseään arvostetuksi.
08.03.2013 14:06
(15/134)
Minä toivoisin sitä, että lääkäri antaisi pyytäisi kertomaan koko jutun alusta alkean omin sanoin.

Yleensä lääkärikäynti menee suunnilleen näin JOS lääkäri on sen verran kiva että vaivautuu kuuntelemaan

*esittelyt, plaaplaa*

Lääkäri: No mikäs sinua vaivaa?
Minä: Hirveet menkkakivut. Tartteisin jotain lääkkei niihin.
L: Ootko e-pillereitä koittanu?
M: joo söin siis öö kolmee merkkii mut ne ei oikein sopinut.
L: mitä ne teki?
M: mielialaan vaikutti ja sit seksihaluihin
L: aijjaa. No ne on yks vaihtoehto, voisin määrää vähähormonisempia jos ne sopis. Tai sitten esimerkiksi rengas tai laastari.

M: en oikein haluais hormoneita, aattelin et jos jotkut lääkkeet ihan siihen kipuun.
L: ootko ihan buranaa koittanu?
M: joo, ja sit muutamaa muuta särkylääkettä, *listaus tulehduskipulääkkeistä* mut haluisin jotain muuta kun ei noi oikein auta
L: niin no mitähän tossa sit, ootko varma ettet niin e-pillereit?
M: Aattelin et miten jos tota öö siis määräisit miulle vaikkis tulehduskipulääkkeitä ja sit jotain mitä voi ottaa niiden kanssa ko sais sitten kudosvaikutusta ja sit loppukipuun niitä muita?
L: nojoo pistän

KUN haluaisin, että keskustelut menisivät tähän tapaan:

*esittelyt, plaaplaa*

L: Noni, kerrotko
Minä toivoisin sitä, että lääkäri antaisi pyytäisi kertomaan koko jutun alusta alkean omin sanoin.

Yleensä lääkärikäynti menee suunnilleen näin JOS lääkäri on sen verran kiva että vaivautuu kuuntelemaan

*esittelyt, plaaplaa*

Lääkäri: No mikäs sinua vaivaa?
Minä: Hirveet menkkakivut. Tartteisin jotain lääkkei niihin.
L: Ootko e-pillereitä koittanu?
M: joo söin siis öö kolmee merkkii mut ne ei oikein sopinut.
L: mitä ne teki?
M: mielialaan vaikutti ja sit seksihaluihin
L: aijjaa. No ne on yks vaihtoehto, voisin määrää vähähormonisempia jos ne sopis. Tai sitten esimerkiksi rengas tai laastari.

M: en oikein haluais hormoneita, aattelin et jos jotkut lääkkeet ihan siihen kipuun.
L: ootko ihan buranaa koittanu?
M: joo, ja sit muutamaa muuta särkylääkettä, *listaus tulehduskipulääkkeistä* mut haluisin jotain muuta kun ei noi oikein auta
L: niin no mitähän tossa sit, ootko varma ettet niin e-pillereit?
M: Aattelin et miten jos tota öö siis määräisit miulle vaikkis tulehduskipulääkkeitä ja sit jotain mitä voi ottaa niiden kanssa ko sais sitten kudosvaikutusta ja sit loppukipuun niitä muita?
L: nojoo pistän

KUN haluaisin, että keskustelut menisivät tähän tapaan:

*esittelyt, plaaplaa*

L: Noni, kerrotko
08.03.2013 14:09
(16/134)
-- omin sanoin alusta asti mikä vaivaa?

M: Niin siis tota öö, menkkakivut. Oon syöny nihin tulehduskipulääkkeitä xyz ja e-pillereitä mut ne ei oikein käyny koska niistä tuli sivuvaikutukset enkä siks haluis hormoneit enää. Sit tulehduskipulääkkeet ei meinaa tehota ja sit menee maha kipeeksi kun tarttee otaa niin paljon niitä. Niin mietin et voisko tällä tehdä jotain?

*tarkentavia kysymyksiä ja keskusteluja*

Tuntuu että kun lääkäri tekee tollaisen kuulustelutyyppisen kysymyksen, niin on vaikea lähteä antamaan vastauksia, joista lekurille selviäisi minun tilanteeni kokonaisuudessaan.
-- omin sanoin alusta asti mikä vaivaa?

M: Niin siis tota öö, menkkakivut. Oon syöny nihin tulehduskipulääkkeitä xyz ja e-pillereitä mut ne ei oikein käyny koska niistä tuli sivuvaikutukset enkä siks haluis hormoneit enää. Sit tulehduskipulääkkeet ei meinaa tehota ja sit menee maha kipeeksi kun tarttee otaa niin paljon niitä. Niin mietin et voisko tällä tehdä jotain?

*tarkentavia kysymyksiä ja keskusteluja*

Tuntuu että kun lääkäri tekee tollaisen kuulustelutyyppisen kysymyksen, niin on vaikea lähteä antamaan vastauksia, joista lekurille selviäisi minun tilanteeni kokonaisuudessaan.
08.03.2013 14:14
(17/134)
Tosi viisaita ajatuksia kaikilla! Eli pitää kohdata kunnioittavasti ja arvostavasti jokainen potilas, oli ikä mikä hyvänsä. Ei asenteita, eikä ennakkoluuloja. Ja pitää muistaa kuunnella. Lisää?? :) Miila
Tosi viisaita ajatuksia kaikilla! Eli pitää kohdata kunnioittavasti ja arvostavasti jokainen potilas, oli ikä mikä hyvänsä. Ei asenteita, eikä ennakkoluuloja. Ja pitää muistaa kuunnella. Lisää?? :) Miila
08.03.2013 14:14
(18/134)
Lääkärin pitää ottaa nuoren ongelmat tosissaan!!! ja tutkia niitä

Menin kerran puhumaan terkalle epäilyksistäni, se nauroi mut ulos
Lääkärin pitää ottaa nuoren ongelmat tosissaan!!! ja tutkia niitä

Menin kerran puhumaan terkalle epäilyksistäni, se nauroi mut ulos
08.03.2013 14:16
(19/134)
haluatko kertoo miten saan yskimisen hellittään? kurkkupastillit, yskänlääke, kuuma suihku, kuuma juotava, codetabsit, särkylääkkeet mikään ei auta
haluatko kertoo miten saan yskimisen hellittään? kurkkupastillit, yskänlääke, kuuma suihku, kuuma juotava, codetabsit, särkylääkkeet mikään ei auta
08.03.2013 14:18
(20/134)
Eurasia:No ensinnäkin katsekontakti on tärkeää. On inhottavaa, kun lääkäri tuijottaa vain tietokonetta kun puhun eikä katso kertaakaan muhun päin. Ja hymyilykin olisi ihan suotavaa. Hyvä lääkäri ei ole kuivan asiallinen vaan huumorintajuakin saa olla.

Liiallinen katsekontakti taas ei! :D Minulla oli yläasteella sekä ammattikoulussa terveydenhoitaja joka tuijotti koko käynnin ajan hartaasti suoraan silmiin. Se oli todella epämukavaa ja ahdistavaa, eikä tiennyt miten päin olisi pitänyt olla. Se oli oikeasti ihan hirveää! :D
Eurasia:No ensinnäkin katsekontakti on tärkeää. On inhottavaa, kun lääkäri tuijottaa vain tietokonetta kun puhun eikä katso kertaakaan muhun päin. Ja hymyilykin olisi ihan suotavaa. Hyvä lääkäri ei ole kuivan asiallinen vaan huumorintajuakin saa olla.

Liiallinen katsekontakti taas ei! :D Minulla oli yläasteella sekä ammattikoulussa terveydenhoitaja joka tuijotti koko käynnin ajan hartaasti suoraan silmiin. Se oli todella epämukavaa ja ahdistavaa, eikä tiennyt miten päin olisi pitänyt olla. Se oli oikeasti ihan hirveää! :D
08.03.2013 14:19
(21/134)
Enchante - sori, en uskalla täällä antaa kummempia neuvoja, kun en sua näe, enkä voi keuhkojasi kuunnella. :-/
Miila
Enchante - sori, en uskalla täällä antaa kummempia neuvoja, kun en sua näe, enkä voi keuhkojasi kuunnella. :-/
Miila
08.03.2013 14:22
(22/134)
piti mennä lääkäriin/terkalle mutta en kerkee enää, eikä acutaan kiinnostais mennä istumaan ku siellä voi joutua oottaan monta tuntia.. kai pitää sitte venailla maanantaita:(
piti mennä lääkäriin/terkalle mutta en kerkee enää, eikä acutaan kiinnostais mennä istumaan ku siellä voi joutua oottaan monta tuntia.. kai pitää sitte venailla maanantaita:(
08.03.2013 14:33
(23/134)
Itellä on kokemuksia niin hyvistä ko huonoista lääkäreistä. Hyvä lääkäri ensinnäkin tietenki osaa hommansa, mutta toinen tärkeä juttu on osata olla ihmisten kanssa. Liian usein oon törmänny lääkäreihin jotka ei oikeasti osaa kommunikoida normaalisti ihmisten kanssa, ehkä hyvällä tuurilla saa kuulla tervehdyksen. Osastolla ollessani törmäsiin tällasiin "tietokoneen ruutuni on sen verran kiinnostavan näköinen etten viitsi edes vilkaista tuota potilasta"-lääkäreihin... Tuli itellekki heti sellanen vaivaantunu olo. Eräskin tapaus yhtäkkiä veti mun housun lahkeet ylös ja tutkistekeli jalkoja. Ois kiva kuitenki jos kerrottais että mitä milloinki tutkitaan ja miksi.
Mun mielestä on myös kiva jos löytyy sopivissa määrin huumorintajua. Ite oisin monet kerrat livistäny erilaista tutkimuksista ellei lääkärit ois ollu niin kannustavia ja positiivisia. Ei kaiken tartte olla niin vakavaa vaikka vakavista asioista olisikin kyse. :) Toki sen huumorin pitää mennä potilaan ehdoilla.
Itellä on kokemuksia niin hyvistä ko huonoista lääkäreistä. Hyvä lääkäri ensinnäkin tietenki osaa hommansa, mutta toinen tärkeä juttu on osata olla ihmisten kanssa. Liian usein oon törmänny lääkäreihin jotka ei oikeasti osaa kommunikoida normaalisti ihmisten kanssa, ehkä hyvällä tuurilla saa kuulla tervehdyksen. Osastolla ollessani törmäsiin tällasiin "tietokoneen ruutuni on sen verran kiinnostavan näköinen etten viitsi edes vilkaista tuota potilasta"-lääkäreihin... Tuli itellekki heti sellanen vaivaantunu olo. Eräskin tapaus yhtäkkiä veti mun housun lahkeet ylös ja tutkistekeli jalkoja. Ois kiva kuitenki jos kerrottais että mitä milloinki tutkitaan ja miksi.
Mun mielestä on myös kiva jos löytyy sopivissa määrin huumorintajua. Ite oisin monet kerrat livistäny erilaista tutkimuksista ellei lääkärit ois ollu niin kannustavia ja positiivisia. Ei kaiken tartte olla niin vakavaa vaikka vakavista asioista olisikin kyse. :) Toki sen huumorin pitää mennä potilaan ehdoilla.
08.03.2013 14:45
(24/134)
Mahtavan lääkärikokemuksen juuri kokeneena haluan sanoa, että iloinen ja reipas asenne heti alussa tuovat turvallisuuden tunnetta. Oma lääkärini sanoi aluksi "Hei! Minä olen N.N." ja kehotti istumaan, tuli tosi reipas ote verrattuna niihin flegmaattisiin "joo, terve, istu"-lääkäreihin. Tämä lääkäri myös kuunteli, kyseli täydentäviä, tutki jopa varmuuden vuoksi nielun, korvat ja keuhkot vaikka itse sairaus oli muualla. Tuli sellainen olo, että häntä oikeasti kiinnostaa että paranen. :) Sain myös hyvät viikonlopuntoivotukset iloisesti hymyilevältä lääkäriltä, voi että jäi hyvä mieli.
Mahtavan lääkärikokemuksen juuri kokeneena haluan sanoa, että iloinen ja reipas asenne heti alussa tuovat turvallisuuden tunnetta. Oma lääkärini sanoi aluksi "Hei! Minä olen N.N." ja kehotti istumaan, tuli tosi reipas ote verrattuna niihin flegmaattisiin "joo, terve, istu"-lääkäreihin. Tämä lääkäri myös kuunteli, kyseli täydentäviä, tutki jopa varmuuden vuoksi nielun, korvat ja keuhkot vaikka itse sairaus oli muualla. Tuli sellainen olo, että häntä oikeasti kiinnostaa että paranen. :) Sain myös hyvät viikonlopuntoivotukset iloisesti hymyilevältä lääkäriltä, voi että jäi hyvä mieli.
08.03.2013 14:48
(25/134)
Ihanaa missromance! Hieno kokemus. Ystävällisyydellä ja iloisuudella päästään jo pitkälle.
Miila
Ihanaa missromance! Hieno kokemus. Ystävällisyydellä ja iloisuudella päästään jo pitkälle.
Miila
08.03.2013 15:21
(26/134)
en tykänny ku kävin ihotautilääkärillä syksyllä 4 eri vaivan takia, ja lääkäri ei puhunu juuri mitään ja katto mua vähän ilkeesti ku jotai halpaa makkaraa D: katto vaan nopee ne mun ongelmat ja sit meni koneen ääreen tulostelee reseptejä. joo eipä niiden lääkäreiden tarviikkaa puhua mitää ku on tommonen selkee homma, mut mulle tuli silti vähän paha mieli siitä :l

mut kesällä ku kävin hammaslääkärissä nii se lääkäri oli tosi mukava ja hoitsu myös ihanan hellyyttävä mies kun huolehti musta kokoajan siinä. :) ku mulla on herkkä nielu ja joutuu vähän väliä pitää pientä taukoo etten rupee yskii ja kakoo kun suuta sörkitään yms. ihanaa että ne molemmat tajus sen asian ilman et ees kerroin siitä, eikä vaa tehny nopeesti duunia pois alta välittämättä mun tukalasta olosta :)
en tykänny ku kävin ihotautilääkärillä syksyllä 4 eri vaivan takia, ja lääkäri ei puhunu juuri mitään ja katto mua vähän ilkeesti ku jotai halpaa makkaraa D: katto vaan nopee ne mun ongelmat ja sit meni koneen ääreen tulostelee reseptejä. joo eipä niiden lääkäreiden tarviikkaa puhua mitää ku on tommonen selkee homma, mut mulle tuli silti vähän paha mieli siitä :l

mut kesällä ku kävin hammaslääkärissä nii se lääkäri oli tosi mukava ja hoitsu myös ihanan hellyyttävä mies kun huolehti musta kokoajan siinä. :) ku mulla on herkkä nielu ja joutuu vähän väliä pitää pientä taukoo etten rupee yskii ja kakoo kun suuta sörkitään yms. ihanaa että ne molemmat tajus sen asian ilman et ees kerroin siitä, eikä vaa tehny nopeesti duunia pois alta välittämättä mun tukalasta olosta :)
08.03.2013 15:23
(27/134)
Nimenomaan se, että vaikka herra/ rouva tohtori on käynyt lääketieteellisen, jonne on vaikea päästä niin se ei tee hänestä kummiskaan yli-ihmistä, vaikka jotkin lääkärit tuntuvat näin ajattelevat ja eivät sitten kuuntele potilasta yhtään.
Nimenomaan se, että vaikka herra/ rouva tohtori on käynyt lääketieteellisen, jonne on vaikea päästä niin se ei tee hänestä kummiskaan yli-ihmistä, vaikka jotkin lääkärit tuntuvat näin ajattelevat ja eivät sitten kuuntele potilasta yhtään.
08.03.2013 15:27
(28/134)
Joo, nää on hyvii mitä tääl on sanottu. Sit itelleni tuli täs mieleen, et jos potilas selkeesti sanoo esimerkiks pelkäävänsä jotain, niin miun mielestä olis hyvä et lääkäri selittäis, miks se pitäis tehdä ja mitä se hyödyttää, että tehään/katotaan se juttu. Jos tää ei potilasta rauhota niin pitäis antaa hetki aikaa, ja kysyy kohta uudestaan, voiko kokeilla.
Mikäli potilas on vieläkin paniikissa tms, pitäis mielestäni lääkärin keksii joku vaihtoehtonen tapa tutkia. Ihan turha luoda potilaalle kauheet traumat jostakin.
Joo, nää on hyvii mitä tääl on sanottu. Sit itelleni tuli täs mieleen, et jos potilas selkeesti sanoo esimerkiks pelkäävänsä jotain, niin miun mielestä olis hyvä et lääkäri selittäis, miks se pitäis tehdä ja mitä se hyödyttää, että tehään/katotaan se juttu. Jos tää ei potilasta rauhota niin pitäis antaa hetki aikaa, ja kysyy kohta uudestaan, voiko kokeilla.
Mikäli potilas on vieläkin paniikissa tms, pitäis mielestäni lääkärin keksii joku vaihtoehtonen tapa tutkia. Ihan turha luoda potilaalle kauheet traumat jostakin.
08.03.2013 15:28
(29/134)
Niinkui on muut jo sanonu, nii semmonen reipas, iloinen ja välittävä lääkäri tekee siitäkin käynnistä edes vähän mukavamman. :) Itelleni on monta kertaa tullut vastaan (vaikka harvoin lääkäriin joudun) semmonen työhönsä kyrpiintynyt lääkäri, joka saa omankin mielen painumaan pimeän puolelle jo pelkällä olemuksellaan.

Itteäni rieppoo suunnattomasti myös se että ei oteta huomioon niitä potilaan selviä merkkejä siitä että ei pidä jostain toimenpiteestä. Esim. mulla on todella herkkä oksennusrefleksi ja se tulee jo siitä että sen puisen tikun laittaa kielenpäälle. Noh, nämä lääkärit sitten tunkevat sitä tikkua oikein välittämättä siitä vaikka kuinka kakoisin ja kyyneleet valuisi niin aina vain uudestaan ja uudestaan sinne kurkkuun. Eikä ikinä myöskään jaeta mitään rohkaisevia kommentteja, vaikka että kyllä sä pystyt siihen ja vaikka antaisi jonkinlaisia neuvoja, joitten avulla tuosta välttämättömästä toimenpiteestä saisi vähän kestettävämmän.
Niinkui on muut jo sanonu, nii semmonen reipas, iloinen ja välittävä lääkäri tekee siitäkin käynnistä edes vähän mukavamman. :) Itelleni on monta kertaa tullut vastaan (vaikka harvoin lääkäriin joudun) semmonen työhönsä kyrpiintynyt lääkäri, joka saa omankin mielen painumaan pimeän puolelle jo pelkällä olemuksellaan.

Itteäni rieppoo suunnattomasti myös se että ei oteta huomioon niitä potilaan selviä merkkejä siitä että ei pidä jostain toimenpiteestä. Esim. mulla on todella herkkä oksennusrefleksi ja se tulee jo siitä että sen puisen tikun laittaa kielenpäälle. Noh, nämä lääkärit sitten tunkevat sitä tikkua oikein välittämättä siitä vaikka kuinka kakoisin ja kyyneleet valuisi niin aina vain uudestaan ja uudestaan sinne kurkkuun. Eikä ikinä myöskään jaeta mitään rohkaisevia kommentteja, vaikka että kyllä sä pystyt siihen ja vaikka antaisi jonkinlaisia neuvoja, joitten avulla tuosta välttämättömästä toimenpiteestä saisi vähän kestettävämmän.
08.03.2013 15:40
(30/134)
Njaa, ehdoton ykköstoivomus olisi se, että lääkärit muistaisivat kuunnella. En ole vielä kohdannut yhtäkään lääkäriä, joka tätä tekisi.

Sen sentään ymmärrän, ettei lääkäreiden ole millään muotoa mahdollista inhimillistää potilaitaan, mutta olishan se silti ihan kiva olla kuulematta nuorena, kuolemanpelkoisena, olevansa yhteistyökyvytön ja 'hysteerinen', koska itkee ensimmäistä kertaa koko sairaalareissun aikana kuullessaan, ettei pääsekään vielä kotiin. Hupsista, anteeksi, että hiukan romahdin. Puhumattakaan siitä, että oletusarvo tuntuu olevan se, ettei varsinkaan aikuisilla ihmisillä ole enää minkäänlaisia pelkoja ja potilaita saa puhutella miten vain tahansa ja aina voi leimata potilaan yhteistyökyvyttömäksi, jos kyseessä on pelosta johtuva itkukohtaus tai jonkinlainen vastahakoisuus.

Olisi myös todella, todella harvinaisen mukavaa, jos ei aina kyseenalastettais sitä potilaan omaa tietoa omasta kehostaan, tuntemuksistaan, sairaudestaan (jos kyseessä on krooninen sairaus niin varmasti on potilaalla itsellään kokemusta jo aiemmista pahenemisvaiheista) ja tietenkin olisi kiva lisä, jos edes joskus lääkärit vaivautuisivat ottamaan huomioon, jos potilaalla sattuisikin olemaan kaksikin sairautta. Tätäkään ei ole vielä koskaan tapahtunut omatoimisesti lääkäreiden puolesta vaan aina olen itse saanut olla muistuttamassa - olin sitten ollut melkein taju kankaalla tai en - että olis tässä muutakin huomioon otettavaa. Eipä olis ensimmäinen kerta, kun meinaa henki senkään takia lähteä, etten ole itse siinä kunnossa, että kykenen muistuttamaan lääkäreitä ihan pikkujutuista, jotka sieltä kansiostakin pienellä vaivalla löytyisi. Mutta pointsit siitä kotiin, että tässä kohtaa sentään jo potilasta kuunnellaan sen muutaman lauseen verran! Ja pisteet kotiin myös siitä, että yleensä SAIRAANHOITAJAT kuuntelevat paljon enemmän kuin lääkärit, osoittavat edes jonkinlaista myötätuntoa ja ennen kaikkea joissain tapauksissa ovat jopa ns. nousseet lääkäriä vastaan kertomalla, että potilas on kyllä kertonut näin ja näin, että pitäisiköhän asiaa harkita...

Kyseenalaistaminen on myöskin aivan äärimmäisen turhauttavaa siinä kohdassa, kun on diagnoosi jostain sairaudesta, tunnistaa pahenemisoireet ja yrittää hakeutua hoitoon niin kuin on ohjeistettu eikä vaivanpalkaksi tule muuta kuin vähättelyä ja vastaanväittämistä. Huviksenihan minä varmasti kaikkien aikaa tuhlaan. Mikään, ei mikään, ota päähän niin paljon kuin se, että vähätellään sairasta ihmistä - joka on vielä ihan todistettu sairaaksi sillä diagnoosilla. Jos ei diagnoosin kera saa mitään apua, niin MITEN sitä apua sitten saa?

Myös yksi äärettömän huono kokemus oli se, kun yritin uniongelmiin saada apua ja vanha, örmy lääkäri totesi vain kylmästi 'nuoret eivät tarvitse unta'. Selvä homma.

Vastapainoksi sanottakoon kuitenkin, että positiivisiakin kokemuksia on, tosin sieltä jostain ajalta, kun olen ollut vielä hoidossa lasten puolella. Kyllä muuten pisti sellaisen höykytyksen sydäntohtori päälle miun puolesta, kun ei kukaan tajunnut tilanteen vakavuutta terveysasemalla tai muualla vielä silloin, kun ei tiedetty mikä oli vialla. Toisaalta tämäkin homma kaatui sitten siihen, että keskityttiin vain yhteen sairauteen ja sitten sitä päästiinkiin toisesta sairaalasta toiseen, koska eivät yksinkertaisesti osanneet hoitaa potilasta ensimmäisessä paikassa. Ja siitähän tietenkin riemu repesi, kun vielä oikeasti lastenpuolelle kuuluvana, joutuikin aikuisten puolelle ja siellä teksti oli hyvin tiivistetysti: 'Älä itke. Älä valita. Sua me voidaan sentään auttaa, suurin osa näistä muista on tullut tänne kuolemaan.'

No, mainittakoon vielä positiiviseksi asiaksi se, että sydänpuolella ei ole ollut valittamista mulla. Siellä on lääkärit kuunnelleet, ei ole tarvinnut vääntää rautalangasta pelkojen ja muiden kanssa, asiat on hoitunu kivuttomasti ja iloisin yllätys viimeisimmällä sairaalareissulla oli se, että sydänlääkäri tuli jopa katsomaan minua osastolle ja tarkkaili tilannetta ja konsultoi tosiaan sitten sitä osastolääkäriä vai kuka siellä ne päätökset tekeekään. Eli kerrankin sain molempiin sairauksiini vaadittavaa hoitoa, koska yksinkertaisesti toisen sairauden lääkäri, ei vain tunnu millään näkevän laajempaa kuvaa. Tällä reissulla reissu jäi lyhyeksi eikä mitään hirveitä virheitäkään tapahtunut, kuten yleensä eli homma toimi! Herranjestas, en uskonut että sellaista tulisi omana aikanani tapahtumaan.

Tiivistetysti tässä ei varmastikaan tullut toiveena mitään uutta. Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu, jota peräänkuuluttaisin. Ja tietynlainen kunnioitus.
Njaa, ehdoton ykköstoivomus olisi se, että lääkärit muistaisivat kuunnella. En ole vielä kohdannut yhtäkään lääkäriä, joka tätä tekisi.

Sen sentään ymmärrän, ettei lääkäreiden ole millään muotoa mahdollista inhimillistää potilaitaan, mutta olishan se silti ihan kiva olla kuulematta nuorena, kuolemanpelkoisena, olevansa yhteistyökyvytön ja 'hysteerinen', koska itkee ensimmäistä kertaa koko sairaalareissun aikana kuullessaan, ettei pääsekään vielä kotiin. Hupsista, anteeksi, että hiukan romahdin. Puhumattakaan siitä, että oletusarvo tuntuu olevan se, ettei varsinkaan aikuisilla ihmisillä ole enää minkäänlaisia pelkoja ja potilaita saa puhutella miten vain tahansa ja aina voi leimata potilaan yhteistyökyvyttömäksi, jos kyseessä on pelosta johtuva itkukohtaus tai jonkinlainen vastahakoisuus.

Olisi myös todella, todella harvinaisen mukavaa, jos ei aina kyseenalastettais sitä potilaan omaa tietoa omasta kehostaan, tuntemuksistaan, sairaudestaan (jos kyseessä on krooninen sairaus niin varmasti on potilaalla itsellään kokemusta jo aiemmista pahenemisvaiheista) ja tietenkin olisi kiva lisä, jos edes joskus lääkärit vaivautuisivat ottamaan huomioon, jos potilaalla sattuisikin olemaan kaksikin sairautta. Tätäkään ei ole vielä koskaan tapahtunut omatoimisesti lääkäreiden puolesta vaan aina olen itse saanut olla muistuttamassa - olin sitten ollut melkein taju kankaalla tai en - että olis tässä muutakin huomioon otettavaa. Eipä olis ensimmäinen kerta, kun meinaa henki senkään takia lähteä, etten ole itse siinä kunnossa, että kykenen muistuttamaan lääkäreitä ihan pikkujutuista, jotka sieltä kansiostakin pienellä vaivalla löytyisi. Mutta pointsit siitä kotiin, että tässä kohtaa sentään jo potilasta kuunnellaan sen muutaman lauseen verran! Ja pisteet kotiin myös siitä, että yleensä SAIRAANHOITAJAT kuuntelevat paljon enemmän kuin lääkärit, osoittavat edes jonkinlaista myötätuntoa ja ennen kaikkea joissain tapauksissa ovat jopa ns. nousseet lääkäriä vastaan kertomalla, että potilas on kyllä kertonut näin ja näin, että pitäisiköhän asiaa harkita...

Kyseenalaistaminen on myöskin aivan äärimmäisen turhauttavaa siinä kohdassa, kun on diagnoosi jostain sairaudesta, tunnistaa pahenemisoireet ja yrittää hakeutua hoitoon niin kuin on ohjeistettu eikä vaivanpalkaksi tule muuta kuin vähättelyä ja vastaanväittämistä. Huviksenihan minä varmasti kaikkien aikaa tuhlaan. Mikään, ei mikään, ota päähän niin paljon kuin se, että vähätellään sairasta ihmistä - joka on vielä ihan todistettu sairaaksi sillä diagnoosilla. Jos ei diagnoosin kera saa mitään apua, niin MITEN sitä apua sitten saa?

Myös yksi äärettömän huono kokemus oli se, kun yritin uniongelmiin saada apua ja vanha, örmy lääkäri totesi vain kylmästi 'nuoret eivät tarvitse unta'. Selvä homma.

Vastapainoksi sanottakoon kuitenkin, että positiivisiakin kokemuksia on, tosin sieltä jostain ajalta, kun olen ollut vielä hoidossa lasten puolella. Kyllä muuten pisti sellaisen höykytyksen sydäntohtori päälle miun puolesta, kun ei kukaan tajunnut tilanteen vakavuutta terveysasemalla tai muualla vielä silloin, kun ei tiedetty mikä oli vialla. Toisaalta tämäkin homma kaatui sitten siihen, että keskityttiin vain yhteen sairauteen ja sitten sitä päästiinkiin toisesta sairaalasta toiseen, koska eivät yksinkertaisesti osanneet hoitaa potilasta ensimmäisessä paikassa. Ja siitähän tietenkin riemu repesi, kun vielä oikeasti lastenpuolelle kuuluvana, joutuikin aikuisten puolelle ja siellä teksti oli hyvin tiivistetysti: 'Älä itke. Älä valita. Sua me voidaan sentään auttaa, suurin osa näistä muista on tullut tänne kuolemaan.'

No, mainittakoon vielä positiiviseksi asiaksi se, että sydänpuolella ei ole ollut valittamista mulla. Siellä on lääkärit kuunnelleet, ei ole tarvinnut vääntää rautalangasta pelkojen ja muiden kanssa, asiat on hoitunu kivuttomasti ja iloisin yllätys viimeisimmällä sairaalareissulla oli se, että sydänlääkäri tuli jopa katsomaan minua osastolle ja tarkkaili tilannetta ja konsultoi tosiaan sitten sitä osastolääkäriä vai kuka siellä ne päätökset tekeekään. Eli kerrankin sain molempiin sairauksiini vaadittavaa hoitoa, koska yksinkertaisesti toisen sairauden lääkäri, ei vain tunnu millään näkevän laajempaa kuvaa. Tällä reissulla reissu jäi lyhyeksi eikä mitään hirveitä virheitäkään tapahtunut, kuten yleensä eli homma toimi! Herranjestas, en uskonut että sellaista tulisi omana aikanani tapahtumaan.

Tiivistetysti tässä ei varmastikaan tullut toiveena mitään uutta. Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu, jota peräänkuuluttaisin. Ja tietynlainen kunnioitus.
08.03.2013 15:51
(31/134)
Muistan joskus, kun menin vastaanotolle virtsatieinfektion vuoksi, ja kun lääkäri (nuori nainen) kuuli, että olin käyttänyt jälkiehkäisyä, muuttui äänensävy äärimmäisen alentuvaksi: "kannattaa myös käydä testaamassa sukupuolitaudit" jne. Ihan periaatteessa asiallista asiaa, mutta äänensävy ja asenne jäi ärsyttämään.

Myös muutamankin kerran lääkäri ei ole vaivautunut tutkimaan kipujeni syytä, vaan on yksinkertaisesti määrännyt kipulääkkeitä. Koska eihän kivun syytä tarvitse tietää, jos on lääkitty niin ettei sitä tunne? :p

Mutta positiivisena jäi mieleen eräs toinen naislääkäri, joka oli iloinen, pirteä ja todella ystävällinen, myös huumorintajuinen :) Lievensi huomattavasti jännitystä, kun oli intiimimpi ongelma nuorempana.
Muistan joskus, kun menin vastaanotolle virtsatieinfektion vuoksi, ja kun lääkäri (nuori nainen) kuuli, että olin käyttänyt jälkiehkäisyä, muuttui äänensävy äärimmäisen alentuvaksi: "kannattaa myös käydä testaamassa sukupuolitaudit" jne. Ihan periaatteessa asiallista asiaa, mutta äänensävy ja asenne jäi ärsyttämään.

Myös muutamankin kerran lääkäri ei ole vaivautunut tutkimaan kipujeni syytä, vaan on yksinkertaisesti määrännyt kipulääkkeitä. Koska eihän kivun syytä tarvitse tietää, jos on lääkitty niin ettei sitä tunne? :p

Mutta positiivisena jäi mieleen eräs toinen naislääkäri, joka oli iloinen, pirteä ja todella ystävällinen, myös huumorintajuinen :) Lievensi huomattavasti jännitystä, kun oli intiimimpi ongelma nuorempana.
08.03.2013 15:56
(32/134)
Monta kertaa kun oon mennyt lääkäriin ni oon kohdannut ihmeellistä vähättelyä ja musta tuntuu et se kohdistuu just nuoriin. Ei oteta vaivoja tosissaan tai ehdotetaan jotain ihan kummallista syytä. Esim menin lääkärille käsien sinerryksen takia niin se meinas jo tulla siihen tulokseen että oon vaan pessyt mun käsiä niin paljon et se rusketus on lähteny ja iho vaalentunu VOI HYVÄ JUMALA KU EI SE SILTI SINERRÄ. Paljon tän kaltasia kokemuksia, kun pyytää et saisko jotain helpotusta tähän tai tähän ni heti epäillään et onkohan se nyt noin paha mitä sinä kerrot.

Olisi kiva, jos lääkärit ottais nuoretkin potilaat tosissaan.

Olisi myös kiva saada persoonallista ja iloista palvelua. Ei sellasta robottimaista "hei, mikä vaivaa? tässä resepti, kiitoshei" rimpsua vaan ihan että ottais sen potilaanki ihmisenä vastaan eikä keskittyis vaan niiden sairauksien hoitoon, tiedän et aikataulut on tiukat ja ei oo aikaa kauheesti jauhaa turhuuksia mut vois sitä nyt mukava olla ja koittaa saada se potilas ees tuntemaan itsensä tärkeäksi. Eikä vaan yhdeksi hidasteeksi ennen ruokatauolle pääsyä. Tosi usein tapaa sellasia lääkäreitä joiden pelkkä katse saa oman mielen painumaan pimeän rajamaille.
Monta kertaa kun oon mennyt lääkäriin ni oon kohdannut ihmeellistä vähättelyä ja musta tuntuu et se kohdistuu just nuoriin. Ei oteta vaivoja tosissaan tai ehdotetaan jotain ihan kummallista syytä. Esim menin lääkärille käsien sinerryksen takia niin se meinas jo tulla siihen tulokseen että oon vaan pessyt mun käsiä niin paljon et se rusketus on lähteny ja iho vaalentunu VOI HYVÄ JUMALA KU EI SE SILTI SINERRÄ. Paljon tän kaltasia kokemuksia, kun pyytää et saisko jotain helpotusta tähän tai tähän ni heti epäillään et onkohan se nyt noin paha mitä sinä kerrot.

Olisi kiva, jos lääkärit ottais nuoretkin potilaat tosissaan.

Olisi myös kiva saada persoonallista ja iloista palvelua. Ei sellasta robottimaista "hei, mikä vaivaa? tässä resepti, kiitoshei" rimpsua vaan ihan että ottais sen potilaanki ihmisenä vastaan eikä keskittyis vaan niiden sairauksien hoitoon, tiedän et aikataulut on tiukat ja ei oo aikaa kauheesti jauhaa turhuuksia mut vois sitä nyt mukava olla ja koittaa saada se potilas ees tuntemaan itsensä tärkeäksi. Eikä vaan yhdeksi hidasteeksi ennen ruokatauolle pääsyä. Tosi usein tapaa sellasia lääkäreitä joiden pelkkä katse saa oman mielen painumaan pimeän rajamaille.
08.03.2013 15:58
(33/134)
Haluisin sanoa, että terveyspalveluissa on suuri ero. Se, menetkö kunnan terveyskeskukseen vai yksityiselle. Molemmilla olen käynyt ja terveyskeskuksen lääkärit ovat usein niitä "kuivan asiallisia". Yksityisellä koko henkilökunta on iloista ja kohteliasta. Esimerkiksi minulta otettiin verikoe yksityisellä, niin sain tyynyn kädenalle, kyseltiin kovasti onko valoisuus huoneessa oikea, tekeekö huonoa ja tahdonko juotavaa, vaikka kyseessä oli niinkin pieni toimenpide. Kunnallisella sen sijaan se piikki työnnetään suoraan kyselemättä sen enempää. Toki poikkeuksia on ja kirjoitin melko kärjistävään sävyyn, mutta nämä ovat omat kokemukseni. Hyvänä asiana sekä kunnallisella, että yksityisellä on kumminkin ollut se, että asiallista porukkaa on ja vaivoihin on loppujenlopuksi saatu oikeaa apua.
Haluisin sanoa, että terveyspalveluissa on suuri ero. Se, menetkö kunnan terveyskeskukseen vai yksityiselle. Molemmilla olen käynyt ja terveyskeskuksen lääkärit ovat usein niitä "kuivan asiallisia". Yksityisellä koko henkilökunta on iloista ja kohteliasta. Esimerkiksi minulta otettiin verikoe yksityisellä, niin sain tyynyn kädenalle, kyseltiin kovasti onko valoisuus huoneessa oikea, tekeekö huonoa ja tahdonko juotavaa, vaikka kyseessä oli niinkin pieni toimenpide. Kunnallisella sen sijaan se piikki työnnetään suoraan kyselemättä sen enempää. Toki poikkeuksia on ja kirjoitin melko kärjistävään sävyyn, mutta nämä ovat omat kokemukseni. Hyvänä asiana sekä kunnallisella, että yksityisellä on kumminkin ollut se, että asiallista porukkaa on ja vaivoihin on loppujenlopuksi saatu oikeaa apua.
08.03.2013 16:08
(34/134)
Yksi mitä minä toivoisin, niin se, että potilaat saisivat jonkinlaisen lyhyen kirjallisen selonteon mukaan lääkärikäynneistä. Aikanaan sainkin sellaisen. Lääkäri sanoi, että on tutkittu potilaan unohtavan 80 % vastaanottoajalla läpikäydyistä asioista, koska mm. ammattijargon ei tartu maallikon mieleen. Näitä asioita voisi sitten lapulta tarkistella kotona ja esimerkiksi lääkärin vaihtuessa ottaa mukaan vastaanotolle, ettei vastaus aikaisempaa hoitoa koskevaan kysymykseen olisi aina luokkaa "ööh en kyl tiiä".

Tietenkään lääkäri ei ole sihteeri, jolla on aikaa kirjoittaa ohjeet for dummies jokaisesta asiasta ja tiivistää koko vastaanottokäynnin paperille. Kuitenkin jo muutama rivi, jossa on listattuna keskeisimmät ohjeet ja tutkimukset tekisi ihmeitä.

Vähän aiheen vierestä, mutta ai hitsi kun olisi vielä sellaiset pienet neuvostoliittolaisen näköiset terveyskortit, vai mitä olivatkaan ne sellaist pienet laput, joihin kirjattiin asioita ja joita potilas piti mukanaan. Nyt minunkin tietoni ovat pitkin poikin tietojärjestelmää ja sieltä jos jotain yrittää saada selville, niin 10+ puhelun ja armottoman puhelimessa jonottamisen jälkeen saa korkeintaan ohjeeseet täyttää lomakkeen, printata sen ja lähettää postissa sairaalalle, jotta voivat sitten sieltä kivasti lähettää potilastiedot nähtäville. Viikon päästä tulee 2 kuukautta vastaan sitä sotaa ja lappusia ei näy. Argh!
Yksi mitä minä toivoisin, niin se, että potilaat saisivat jonkinlaisen lyhyen kirjallisen selonteon mukaan lääkärikäynneistä. Aikanaan sainkin sellaisen. Lääkäri sanoi, että on tutkittu potilaan unohtavan 80 % vastaanottoajalla läpikäydyistä asioista, koska mm. ammattijargon ei tartu maallikon mieleen. Näitä asioita voisi sitten lapulta tarkistella kotona ja esimerkiksi lääkärin vaihtuessa ottaa mukaan vastaanotolle, ettei vastaus aikaisempaa hoitoa koskevaan kysymykseen olisi aina luokkaa "ööh en kyl tiiä".

Tietenkään lääkäri ei ole sihteeri, jolla on aikaa kirjoittaa ohjeet for dummies jokaisesta asiasta ja tiivistää koko vastaanottokäynnin paperille. Kuitenkin jo muutama rivi, jossa on listattuna keskeisimmät ohjeet ja tutkimukset tekisi ihmeitä.

Vähän aiheen vierestä, mutta ai hitsi kun olisi vielä sellaiset pienet neuvostoliittolaisen näköiset terveyskortit, vai mitä olivatkaan ne sellaist pienet laput, joihin kirjattiin asioita ja joita potilas piti mukanaan. Nyt minunkin tietoni ovat pitkin poikin tietojärjestelmää ja sieltä jos jotain yrittää saada selville, niin 10+ puhelun ja armottoman puhelimessa jonottamisen jälkeen saa korkeintaan ohjeeseet täyttää lomakkeen, printata sen ja lähettää postissa sairaalalle, jotta voivat sitten sieltä kivasti lähettää potilastiedot nähtäville. Viikon päästä tulee 2 kuukautta vastaan sitä sotaa ja lappusia ei näy. Argh!
08.03.2013 16:08
(35/134)
Ois parasta jos lääkärillä olisi motivaatiota ja yleistietoutta sairauksista......... Sitä monesti lääkärit ei tiedä mikä tauti on kyseessä, mutta itse löytää sen heti googlettamalla. Ihan tosissaan. Sitten muutenkin sellainen että halutaan oikeasti auttaa eikä vaan kirjotella tylsistyneenä reseptejä koska siitä maksetaan.
Ois parasta jos lääkärillä olisi motivaatiota ja yleistietoutta sairauksista......... Sitä monesti lääkärit ei tiedä mikä tauti on kyseessä, mutta itse löytää sen heti googlettamalla. Ihan tosissaan. Sitten muutenkin sellainen että halutaan oikeasti auttaa eikä vaan kirjotella tylsistyneenä reseptejä koska siitä maksetaan.
08.03.2013 16:19
(36/134)
se, että kerrotaan mitä tehdään ja miksi. esim. terveystarkastuksessa mulle sanottiin vaan et "käyppä siihen pitkäkses." ja sit lääkäri paineli mun mahaa. sit olin vaan silleen et öööö mitä sä niinkun tutkit tolla? sit se selitti jotain mut jos en olis kysyny niin ei se olis mitään sanonu. toisen kerran kun olin gynekologilla ekaa kertaa papakokeessa niin se oli tositosi hyvä kun ennen koetta se esitteli ne välineet, kerto mitä niillä tehään ja miten se koko koe otetaan. myös kun se otti sitä koetta niin se kokoajan selitti mitä se tekee ja kauanko vielä kestää. oli paljon helpompi rentoutuu ku ties mitä tapahtuu ku et se olis vaa tuppisuuna survassu sormet sisää ja ottanu sen kokeen. :---D
se, että kerrotaan mitä tehdään ja miksi. esim. terveystarkastuksessa mulle sanottiin vaan et "käyppä siihen pitkäkses." ja sit lääkäri paineli mun mahaa. sit olin vaan silleen et öööö mitä sä niinkun tutkit tolla? sit se selitti jotain mut jos en olis kysyny niin ei se olis mitään sanonu. toisen kerran kun olin gynekologilla ekaa kertaa papakokeessa niin se oli tositosi hyvä kun ennen koetta se esitteli ne välineet, kerto mitä niillä tehään ja miten se koko koe otetaan. myös kun se otti sitä koetta niin se kokoajan selitti mitä se tekee ja kauanko vielä kestää. oli paljon helpompi rentoutuu ku ties mitä tapahtuu ku et se olis vaa tuppisuuna survassu sormet sisää ja ottanu sen kokeen. :---D
08.03.2013 16:38
(37/134)
Vitsit, teistä on ollut paljon apua! Sain valtavasti hyviä konkreettisia neuvoja lääkärille siitä, miten nuori potilas pitää kohdata.
Tulen varmaan näyttämään kuvakaappauksina kommenttejanne, jos vain kaikille passaa (jos ei passaa, niin ilmoita ihmeessä)!
Onneksi jollakulla on ollut kivojakin lääkärikokemuksia ja toivottavasti kaikilla teillä on niitä jatkossa!
Miila
Vitsit, teistä on ollut paljon apua! Sain valtavasti hyviä konkreettisia neuvoja lääkärille siitä, miten nuori potilas pitää kohdata.
Tulen varmaan näyttämään kuvakaappauksina kommenttejanne, jos vain kaikille passaa (jos ei passaa, niin ilmoita ihmeessä)!
Onneksi jollakulla on ollut kivojakin lääkärikokemuksia ja toivottavasti kaikilla teillä on niitä jatkossa!
Miila
08.03.2013 17:04
(38/134)
Olis kauheen kiva, jos lääkärit ottais asiat vakavasti.
Olis kauheen kiva, jos lääkärit ottais asiat vakavasti.
08.03.2013 17:22
(39/134)
- Älä suhtaudu nuoreen potilaaseen kuin vauvaan jolla ei muka oikeasti ole mikään, kuhan huomiota haluaa.
- Katsekontakti, hymyily on suotavaa. Varsinkin keski-ikäiset naislääkärit on usein todella nuivia.
- Kun 15 vuotiaana hain pillereitä kysyi idiootti lääkäri, että kai nämä tulevat muuhun tarkoitukseen kuin ehkäisyyn kun olet noin nuori??????!!!! Siinä vaiheessa meni hermo, älä siis kritisoi toisen elämää!
- Jos olen ylipainoinen ei siitä helvetin painosta tarvitse kitistä joka kerta, ihan kun ihminen ei tätä itse tietäisi. Sama juttu alipainon kanssa.
- Ota asiat vakavasti äläkä vähättele toisen tuntemuksia.
- Teinistä ei ole luultavasti mukavaa jos ensimmäisenä sisään astuessa sanotaan, että ota kaikki vaatteet pois. Moni nuori tuntee olonsa todella epämukavaksi.
- Kerro kokoajan mitä olet tekemässä äläkä vain sörki potilasta hiljaa.

Siinä muutamia jotka nuoruudessani on pistänyt ärsyttämään! :)
- Älä suhtaudu nuoreen potilaaseen kuin vauvaan jolla ei muka oikeasti ole mikään, kuhan huomiota haluaa.
- Katsekontakti, hymyily on suotavaa. Varsinkin keski-ikäiset naislääkärit on usein todella nuivia.
- Kun 15 vuotiaana hain pillereitä kysyi idiootti lääkäri, että kai nämä tulevat muuhun tarkoitukseen kuin ehkäisyyn kun olet noin nuori??????!!!! Siinä vaiheessa meni hermo, älä siis kritisoi toisen elämää!
- Jos olen ylipainoinen ei siitä helvetin painosta tarvitse kitistä joka kerta, ihan kun ihminen ei tätä itse tietäisi. Sama juttu alipainon kanssa.
- Ota asiat vakavasti äläkä vähättele toisen tuntemuksia.
- Teinistä ei ole luultavasti mukavaa jos ensimmäisenä sisään astuessa sanotaan, että ota kaikki vaatteet pois. Moni nuori tuntee olonsa todella epämukavaksi.
- Kerro kokoajan mitä olet tekemässä äläkä vain sörki potilasta hiljaa.

Siinä muutamia jotka nuoruudessani on pistänyt ärsyttämään! :)
08.03.2013 17:26
(40/134)
no ois mukavaa joo että lääkäri ottais sitten sen potilaan asiat vakavasti, hymyilis ja olis ystävällinen ja myös kiinnostunu eikä vähättelis toisten vaivoja. kertois aina et mitä aikoo nyt tehdä ja miks ja miten. ja sellaset nuivat ja laiskantuntuset lääkärit on tosi ärsyttäviä. NIIIIN ja se ois kans todella kiva jos sille lääkärille ei tarvis ite koko ajan muistuttaa ja ehdotella kun se ite unohtaa, esim: niin katotko sä ne poskiontelot kans ettei oo mitään tulehdusta siellä?/eikö sun pitänyt ottaa se tulehdusarvokin multa niin tiedetään varmaksi ettei oo tulehduksia missään?/niin etkö sä aio lainkaan kuunnella keuhkoja kun aiemmin mainitsin hengittämisen sattuneen. jnejne....lääkärin muistutteleminen potilaana ei ole mitään kaikista hauskinta.
no ois mukavaa joo että lääkäri ottais sitten sen potilaan asiat vakavasti, hymyilis ja olis ystävällinen ja myös kiinnostunu eikä vähättelis toisten vaivoja. kertois aina et mitä aikoo nyt tehdä ja miks ja miten. ja sellaset nuivat ja laiskantuntuset lääkärit on tosi ärsyttäviä. NIIIIN ja se ois kans todella kiva jos sille lääkärille ei tarvis ite koko ajan muistuttaa ja ehdotella kun se ite unohtaa, esim: niin katotko sä ne poskiontelot kans ettei oo mitään tulehdusta siellä?/eikö sun pitänyt ottaa se tulehdusarvokin multa niin tiedetään varmaksi ettei oo tulehduksia missään?/niin etkö sä aio lainkaan kuunnella keuhkoja kun aiemmin mainitsin hengittämisen sattuneen. jnejne....lääkärin muistutteleminen potilaana ei ole mitään kaikista hauskinta.
08.03.2013 17:49
(41/134)
Lääkäri voisi kohdella potilasta, kuten sen ikäistä kohdellaan. Ei ollut kiva hakea pillereitä 16-vuotiaana, kun lääkäri lässytti niinkuin viisivuotiaalle ja myös mun terveydenhoitaja oli ihan samaa maata..se lässytti vielä silloinkin, kun olin 19.

Jos pitää täyttää esitietolomake, niin olisi kiva jos lääkäri lukisi se, eikä vain vilkaisisi, että se on täytetty. Itselläni, luki kysymyksessä "onko puudutusaine aiheuttanut ongelmia?", että on jo paljonkin, niin eikös lääkäri ekana kysynyt, että "laitetaanko puudutus" kysymättä mitään siitä, mitä paperissa oli lukenut. Oli tosin hammaspolella, mutta samoja lomakkeita on käytössä tk:ssa ja etenkin yksityisillä lääkäreillä myös.

Käytöstavat olisi myös isojuttu! Katsekontakti kyllä, mutta mua ahdistaa suuresti, kun jokaisella "joo, niin" vastauksella terkkari tulee lähemmäs mun naamaa. Keskity potilaaseen ja kuuntele, äläkä vaan länttää reseptiä kouraan selvittämättä.
Lääkäri voisi kohdella potilasta, kuten sen ikäistä kohdellaan. Ei ollut kiva hakea pillereitä 16-vuotiaana, kun lääkäri lässytti niinkuin viisivuotiaalle ja myös mun terveydenhoitaja oli ihan samaa maata..se lässytti vielä silloinkin, kun olin 19.

Jos pitää täyttää esitietolomake, niin olisi kiva jos lääkäri lukisi se, eikä vain vilkaisisi, että se on täytetty. Itselläni, luki kysymyksessä "onko puudutusaine aiheuttanut ongelmia?", että on jo paljonkin, niin eikös lääkäri ekana kysynyt, että "laitetaanko puudutus" kysymättä mitään siitä, mitä paperissa oli lukenut. Oli tosin hammaspolella, mutta samoja lomakkeita on käytössä tk:ssa ja etenkin yksityisillä lääkäreillä myös.

Käytöstavat olisi myös isojuttu! Katsekontakti kyllä, mutta mua ahdistaa suuresti, kun jokaisella "joo, niin" vastauksella terkkari tulee lähemmäs mun naamaa. Keskity potilaaseen ja kuuntele, äläkä vaan länttää reseptiä kouraan selvittämättä.
08.03.2013 18:28
(42/134)
Ehdottomasti mukavin lääkärikokemus oli silloin kun minulta leikattiin viisaudenhammas. Olin kauhusta kankeana ja kun selitin pelostani lääkärille, hän otti minut tosissani ja selvästikin päätti että tämä potilas lähtee hymyssä suin pois leikkauksen jälkeen. Ennen operaatiota hän selitti mikä on ongelmana ja näytti eri välineitä minulle ja poiston aikana hän selitti mitä seuraavaksi tapahtuu. Oli lohduttavaa olla tietoinen mitä tapahtuu. Eli siis lääkäreiden täytyy muistaa potilaan olemassaolo ja pitää potilas ns. ajan tasalla, eikä keskittyä vain ongelman ratkomiseen.

Lisäksi koulun terveystarkastukset ovat olleet iloisia yllätyksiä, sillä terkkari on oikein mukava ja aidon kiinnostunut asioistani, kun olen hänen juttusillaan käynyt. Ja tykkään, kun lääkärin persoona tulee esiin. :)
Ehdottomasti mukavin lääkärikokemus oli silloin kun minulta leikattiin viisaudenhammas. Olin kauhusta kankeana ja kun selitin pelostani lääkärille, hän otti minut tosissani ja selvästikin päätti että tämä potilas lähtee hymyssä suin pois leikkauksen jälkeen. Ennen operaatiota hän selitti mikä on ongelmana ja näytti eri välineitä minulle ja poiston aikana hän selitti mitä seuraavaksi tapahtuu. Oli lohduttavaa olla tietoinen mitä tapahtuu. Eli siis lääkäreiden täytyy muistaa potilaan olemassaolo ja pitää potilas ns. ajan tasalla, eikä keskittyä vain ongelman ratkomiseen.

Lisäksi koulun terveystarkastukset ovat olleet iloisia yllätyksiä, sillä terkkari on oikein mukava ja aidon kiinnostunut asioistani, kun olen hänen juttusillaan käynyt. Ja tykkään, kun lääkärin persoona tulee esiin. :)
08.03.2013 18:28
(43/134)
monilla lääkäreillä on se ongelma, että he eivät ota tosissaan lapsen tai nuoren kipua. itse olen pitkäaikaissairas ja mun diagnoosi on toistaiseksi epäselvä, mut kuitenkin en kykene enää liikkuu kunnolla ja käveleminenkin on tosi vaikeeta. mulla on ihan sietämättömiä kipuja jotka johtaa siihen et pyörtyilen ja oksennan niiden takia. ja kukaan ei ota sitä tosissaan eikä kipulääkkeitä saa. eikä nukahtamislääkkeitä vaikka ei nuku. aina vaan selityksenä et oot liian nuori. kaikkein koomisinta oli et mä sain lähetteen PSYKOTERAPIAAN koska mun kivut on kuulemma vaan ongelma korvien välissä. se oli mun mielestä tosi loukkaavaa että ne luulee että keksin kipuni. niillä kuitenkin on velvollisuus hoitaa kipu pois oli se syy siihen sitten mikä tahansa. ja varsinkin kun se ei ole mun tapauksessa ongelma korvien välissä vaan joku vakava autoimmuunisairaus.
monilla lääkäreillä on se ongelma, että he eivät ota tosissaan lapsen tai nuoren kipua. itse olen pitkäaikaissairas ja mun diagnoosi on toistaiseksi epäselvä, mut kuitenkin en kykene enää liikkuu kunnolla ja käveleminenkin on tosi vaikeeta. mulla on ihan sietämättömiä kipuja jotka johtaa siihen et pyörtyilen ja oksennan niiden takia. ja kukaan ei ota sitä tosissaan eikä kipulääkkeitä saa. eikä nukahtamislääkkeitä vaikka ei nuku. aina vaan selityksenä et oot liian nuori. kaikkein koomisinta oli et mä sain lähetteen PSYKOTERAPIAAN koska mun kivut on kuulemma vaan ongelma korvien välissä. se oli mun mielestä tosi loukkaavaa että ne luulee että keksin kipuni. niillä kuitenkin on velvollisuus hoitaa kipu pois oli se syy siihen sitten mikä tahansa. ja varsinkin kun se ei ole mun tapauksessa ongelma korvien välissä vaan joku vakava autoimmuunisairaus.
08.03.2013 18:28
(44/134)
Pitäis huomioida ja tutkia paremmin,jos on ennenkin käynyt lääkärissä saman vaivan vuoksi.
Eli ottaa potilaan vaivan tosissaan.

6vuotta kävin lääkärissä jalka -ja selkäkipujen vuoksi,joka kerta sain vain kipulääkettä ja sanotiin että liiku enemmän.
Viime syksynä oli parempi lääkäri,jonka kautta pääsin reumatesteihin , magneettikuviin ja röntgeniin...paljastui skolioosi ja jalkojen 2cm pituusero,mikä aiheutti kivut
Pitäis huomioida ja tutkia paremmin,jos on ennenkin käynyt lääkärissä saman vaivan vuoksi.
Eli ottaa potilaan vaivan tosissaan.

6vuotta kävin lääkärissä jalka -ja selkäkipujen vuoksi,joka kerta sain vain kipulääkettä ja sanotiin että liiku enemmän.
Viime syksynä oli parempi lääkäri,jonka kautta pääsin reumatesteihin , magneettikuviin ja röntgeniin...paljastui skolioosi ja jalkojen 2cm pituusero,mikä aiheutti kivut
08.03.2013 18:28
(45/134)
Hyvä lääkäri on sellanen kuka kuuntelee, on ystävällinen ja antaa asianmukaista hoitoa. Positiivinen asenne olis myös ihan jees :)!
Hyvä lääkäri on sellanen kuka kuuntelee, on ystävällinen ja antaa asianmukaista hoitoa. Positiivinen asenne olis myös ihan jees :)!
08.03.2013 18:31
(46/134)
Hyvä lääkäri kertoo koko ajan mitä on tekemässä. Hymyily ja huumorintaju ovat myös tärkeitä asioita, ne tekevät tilanteesta rennomman. Hyvä lääkäri ei myöskään vähättele potilaan vaivaa, joillekin pieni asia voi tuntua suurelta.
Hyvä lääkäri kertoo koko ajan mitä on tekemässä. Hymyily ja huumorintaju ovat myös tärkeitä asioita, ne tekevät tilanteesta rennomman. Hyvä lääkäri ei myöskään vähättele potilaan vaivaa, joillekin pieni asia voi tuntua suurelta.
08.03.2013 18:33
(47/134)
- Katsekontakti
- Aidosti kiinnostunut asiastani ja ottaa sen tosissaan
- Mun puolesta saa vitsailla ja olla huumorintajuinen jne, mutta hyvän maun rajoissa tietysti :D Se rentouttaa tunnelmaa
- Kertoo mitä tekee jne, ja sanoo että nyt voi vähän sattua tms :-D
- Katsekontakti
- Aidosti kiinnostunut asiastani ja ottaa sen tosissaan
- Mun puolesta saa vitsailla ja olla huumorintajuinen jne, mutta hyvän maun rajoissa tietysti :D Se rentouttaa tunnelmaa
- Kertoo mitä tekee jne, ja sanoo että nyt voi vähän sattua tms :-D
08.03.2013 18:44
(48/134)
Lääkäri vois ottaa emetofobian (oksennuskammon) tosissaan eikä vaan nauraa sille. Ei mulla muuta.
Lääkäri vois ottaa emetofobian (oksennuskammon) tosissaan eikä vaan nauraa sille. Ei mulla muuta.
08.03.2013 18:47
(49/134)
Demi_Miila:Paluzzi, osaatko sanoa, mikä voisi helpottaa tytön noloutta puhua seksi/ehkäisyasioista? Joskus niistä kuitenkin on hyvä jutetella. Voiko lääkäri jotenkin auttaa siinä, ettei niin paljon nolotuttaisi? Miila

entiiä, kysehän on luonnollisista asioista :D
Demi_Miila:Paluzzi, osaatko sanoa, mikä voisi helpottaa tytön noloutta puhua seksi/ehkäisyasioista? Joskus niistä kuitenkin on hyvä jutetella. Voiko lääkäri jotenkin auttaa siinä, ettei niin paljon nolotuttaisi? Miila

entiiä, kysehän on luonnollisista asioista :D
08.03.2013 19:10
(50/134)
Mun mielestä hyvä lääkäri osaa kuunnella kunnolla mikä on hätänä/vaivana.
Joskus kun kävin lääkärissä tosi vaikeasta asiasta minulle, toivoin että olisin saanut vähän jotain lohtua kun väänsin siinä itkua. Lääkäreitten tulis asettuu sen nuoren sijalle, ja miettii miltä siitä tuntuu. Ja jos ne ei olis niin "virallisen" tuntusia, ja selittäis ne ihmistenkielellä eikä "lääkärikielellä". Nuorten on vaikee ymmärtää mitään lääkäritermejä.
Mun mielestä hyvä lääkäri osaa kuunnella kunnolla mikä on hätänä/vaivana.
Joskus kun kävin lääkärissä tosi vaikeasta asiasta minulle, toivoin että olisin saanut vähän jotain lohtua kun väänsin siinä itkua. Lääkäreitten tulis asettuu sen nuoren sijalle, ja miettii miltä siitä tuntuu. Ja jos ne ei olis niin "virallisen" tuntusia, ja selittäis ne ihmistenkielellä eikä "lääkärikielellä". Nuorten on vaikee ymmärtää mitään lääkäritermejä.
08.03.2013 19:27
(51/134)
Olen tässä kolmen viikon sisällä käynyt neljä kertaa kuntani terveyskeskuksessa lääkärissä saman vaivan takia. Parilla ekalla kerralla annettiin lääkkeet ja sanottiin, että ''Jos ei helpota niin tuu viikon päästä uudestaan.'' Jos se vaiva ei ole sen ensimmäisen viikon jälkeen lähtenyt, niin miksi sitä ei voi alkaa paremmin tutkia? Lisäksi lääkäri ei suostunut tätä polveani röntgenkuvaamaan, koska ''siitä on otettu röntgenkuvat vuonna 2009'' ... Sitten kun polveni punktoitiin, niin lääkäri nauroi minulle, kun minua sattui. Tämä lääkäri otti vaivani tosissaan vasta sitten, kun sai tietää, että yksi nainen, joka oli ollut sairaanhoitajana samassa terveyskeskuksessa ja on hyvää pataa tämän lääkärin kanssa, on äitipuoleni. Miksi ei voi ottaa tosissaan jo heti kättelyssä? Tämä lääkäri vaikutti siltä, ettei häntä juurikaan kiinnosta paraneeko polveni vai ei. Sain kuitenkin lähetteen tähystykseen kun sinnikäs olin. Jospa tämä tästä.

Ja miksi monet lääkärit puhuvat todella epäselvästi, vaikka olisivatkin täysin suomalaisia? En tämänkään lääkärin puheesta saanut juuri mitään selvää. Hän kysyi minulta kaksi kertaa ikääni, mutten kuullut mitä hän mumisi. Kolmannella kerralla hän vaivautui kysymään selvällä suomen kielellä. Huoh.
Olen tässä kolmen viikon sisällä käynyt neljä kertaa kuntani terveyskeskuksessa lääkärissä saman vaivan takia. Parilla ekalla kerralla annettiin lääkkeet ja sanottiin, että ''Jos ei helpota niin tuu viikon päästä uudestaan.'' Jos se vaiva ei ole sen ensimmäisen viikon jälkeen lähtenyt, niin miksi sitä ei voi alkaa paremmin tutkia? Lisäksi lääkäri ei suostunut tätä polveani röntgenkuvaamaan, koska ''siitä on otettu röntgenkuvat vuonna 2009'' ... Sitten kun polveni punktoitiin, niin lääkäri nauroi minulle, kun minua sattui. Tämä lääkäri otti vaivani tosissaan vasta sitten, kun sai tietää, että yksi nainen, joka oli ollut sairaanhoitajana samassa terveyskeskuksessa ja on hyvää pataa tämän lääkärin kanssa, on äitipuoleni. Miksi ei voi ottaa tosissaan jo heti kättelyssä? Tämä lääkäri vaikutti siltä, ettei häntä juurikaan kiinnosta paraneeko polveni vai ei. Sain kuitenkin lähetteen tähystykseen kun sinnikäs olin. Jospa tämä tästä.

Ja miksi monet lääkärit puhuvat todella epäselvästi, vaikka olisivatkin täysin suomalaisia? En tämänkään lääkärin puheesta saanut juuri mitään selvää. Hän kysyi minulta kaksi kertaa ikääni, mutten kuullut mitä hän mumisi. Kolmannella kerralla hän vaivautui kysymään selvällä suomen kielellä. Huoh.
08.03.2013 19:27
(52/134)
Olisi tosiaan kiva jos lääkäri kertoisi etukäteen mitä aikoo tehdä ja miksi. Mulla otettiin kerran gynellä pipelle näyte ilman mitään ennakkovaroitusta, se sattui ihan hemmetisti! Sitten kun en meinanut pysyä paikallaan kun sattui niin paljon niin lääkäri vaan huutaa, että pysy paikallaan. Olisi ollut ehkä hieman helpompaa asennoitua juttuun ja tsempata jos olisi tiennyt mitä tapahtuu.
Olisi tosiaan kiva jos lääkäri kertoisi etukäteen mitä aikoo tehdä ja miksi. Mulla otettiin kerran gynellä pipelle näyte ilman mitään ennakkovaroitusta, se sattui ihan hemmetisti! Sitten kun en meinanut pysyä paikallaan kun sattui niin paljon niin lääkäri vaan huutaa, että pysy paikallaan. Olisi ollut ehkä hieman helpompaa asennoitua juttuun ja tsempata jos olisi tiennyt mitä tapahtuu.
08.03.2013 19:43
(53/134)
tutkia paremmin! tai siis tarkotan tällä sitä, että esim. tääl meiän terveyskeskuksessa joka vaivaan määrätään vaan buranaa eikä ees suurinpiirtein tutkita mitään. esim. kaverilla tuli jääkiekkopelis kiekko leukaan, ja siihen määrättiin buranaa. sit ku kipu ei loppunu, se kaveri oli menny käymää jossain toisessa paikassa ja oli huomattu, että leuka oli murtunu..
tutkia paremmin! tai siis tarkotan tällä sitä, että esim. tääl meiän terveyskeskuksessa joka vaivaan määrätään vaan buranaa eikä ees suurinpiirtein tutkita mitään. esim. kaverilla tuli jääkiekkopelis kiekko leukaan, ja siihen määrättiin buranaa. sit ku kipu ei loppunu, se kaveri oli menny käymää jossain toisessa paikassa ja oli huomattu, että leuka oli murtunu..
08.03.2013 19:47
(54/134)
No ikävimpii on mulla ollu pari tk lääkäriä jokka puhuu suomea vaan parilla lauseella (en ole rasistinen tai mitään :D)... Ei kuuntele yhtään mitä kertoo, ja mut laitettiin täysin turhiin verikokeisiin, kun se epäili mulle tautii mikä voi tulla vaa kerran elämäs ja se oli mulla jo ollu. Selitettiin äiteen kaa ties millä eri tavalla et se on jo ollut x kuussa, mutta ei tajunnu mitää vaa selitteli vaa omia juttuja.Tää sama lääkäri on ollu mun kavereillakin ja kaikil samanlaisii kokemuksii. Ja tuntu hiukan ahdistavalta ku toine vaa hokee siin "paita pois akkia!!", kun ei edes tiennyt mitä se rupeaa tekemään, ja tuo hoputtaminen..... eli yleisesti lääkärin pitäisi KUUNNELLA ja turha hoputus pois, ja ottaa kaikki potilaat tosissaan.
Kaikista mukavin lääkäri (tai no hoitaja se taisi olla) joka mua pisti oli nainen joka oli pirteä ja leppoisa, ei sellainen joka teki vain sen mitä pitää ja kyselee kaiken rituaalin omaisesti, vaan kyseli mun jutuista oikeasti mielenkiinnolla ja hänellä oli hyvä huumorintaju, sympaattinen ja sellaista :) Tulin oikeen innolla seuraavalla viikolla uudestaan piikitettäväksi, niin mukava hoitaja oli ja muisti mut vielä vuoden päästä ja tuli juttelemaan kun näki mut ihan toisella vastaanotolla :D Tälläisiä lisää! (:
No ikävimpii on mulla ollu pari tk lääkäriä jokka puhuu suomea vaan parilla lauseella (en ole rasistinen tai mitään :D)... Ei kuuntele yhtään mitä kertoo, ja mut laitettiin täysin turhiin verikokeisiin, kun se epäili mulle tautii mikä voi tulla vaa kerran elämäs ja se oli mulla jo ollu. Selitettiin äiteen kaa ties millä eri tavalla et se on jo ollut x kuussa, mutta ei tajunnu mitää vaa selitteli vaa omia juttuja.Tää sama lääkäri on ollu mun kavereillakin ja kaikil samanlaisii kokemuksii. Ja tuntu hiukan ahdistavalta ku toine vaa hokee siin "paita pois akkia!!", kun ei edes tiennyt mitä se rupeaa tekemään, ja tuo hoputtaminen..... eli yleisesti lääkärin pitäisi KUUNNELLA ja turha hoputus pois, ja ottaa kaikki potilaat tosissaan.
Kaikista mukavin lääkäri (tai no hoitaja se taisi olla) joka mua pisti oli nainen joka oli pirteä ja leppoisa, ei sellainen joka teki vain sen mitä pitää ja kyselee kaiken rituaalin omaisesti, vaan kyseli mun jutuista oikeasti mielenkiinnolla ja hänellä oli hyvä huumorintaju, sympaattinen ja sellaista :) Tulin oikeen innolla seuraavalla viikolla uudestaan piikitettäväksi, niin mukava hoitaja oli ja muisti mut vielä vuoden päästä ja tuli juttelemaan kun näki mut ihan toisella vastaanotolla :D Tälläisiä lisää! (:
08.03.2013 20:07
(55/134)
Kiitos, kiitos ja kiitos avusta kaikille kommentoinneille! Kyllä tiesin, että fiksuja olette, mutta että näin syvällisesti ja pohdiskellen osaatte kertoa ajatuksianne!
Lupaan viedä teidän kaikkien terveiset eteenpäin!
Kerron sitten luentoni jälkeen, miten meni :)
Miila
Kiitos, kiitos ja kiitos avusta kaikille kommentoinneille! Kyllä tiesin, että fiksuja olette, mutta että näin syvällisesti ja pohdiskellen osaatte kertoa ajatuksianne!
Lupaan viedä teidän kaikkien terveiset eteenpäin!
Kerron sitten luentoni jälkeen, miten meni :)
Miila
08.03.2013 20:28
(56/134)
AHISTAA JA MASENTAA ja hoidetaan vaan paniikki kohtaus juttuja (eli siis psykat sais olla parempia oikeesti!) no nyt vaihtu mutta huono olo vaan lisääntyy ja kun eipä se kuuntele.... toivottavasti tää uus ny kuuntelis....
AHISTAA JA MASENTAA ja hoidetaan vaan paniikki kohtaus juttuja (eli siis psykat sais olla parempia oikeesti!) no nyt vaihtu mutta huono olo vaan lisääntyy ja kun eipä se kuuntele.... toivottavasti tää uus ny kuuntelis....
08.03.2013 20:37
(57/134)
Kerran lääkäri aloitti ilmiriidan äitini kanssa. Lääkärin asenne oli jostain sieltä, missä aurinko ei paista. Ja muutenkin asiat, jotka ovat arkaluontoisia, ovat joskus saaneet hymynkareen lääkärin huulille. Se on tuntunut todella kurjalta. Muitakin huonoja kokemuksia toki on.

Parhaimmat kokemukset ovat niitä, joissa lääkäri on ollut inhimillinen, kuunnellut ja ollut läsnä ja ottanut huomioon myös muita näkökulmia - asenteella on voimakas vaikutus ja niin on myös huumorintajullakin!

Ei nyt niinkään ole muuta sanottavaa, tai alan toistaa muita :)
Kerran lääkäri aloitti ilmiriidan äitini kanssa. Lääkärin asenne oli jostain sieltä, missä aurinko ei paista. Ja muutenkin asiat, jotka ovat arkaluontoisia, ovat joskus saaneet hymynkareen lääkärin huulille. Se on tuntunut todella kurjalta. Muitakin huonoja kokemuksia toki on.

Parhaimmat kokemukset ovat niitä, joissa lääkäri on ollut inhimillinen, kuunnellut ja ollut läsnä ja ottanut huomioon myös muita näkökulmia - asenteella on voimakas vaikutus ja niin on myös huumorintajullakin!

Ei nyt niinkään ole muuta sanottavaa, tai alan toistaa muita :)
08.03.2013 21:47
(58/134)
missromance:Mahtavan lääkärikokemuksen juuri kokeneena haluan sanoa, että iloinen ja reipas asenne heti alussa tuovat turvallisuuden tunnetta. Oma lääkärini sanoi aluksi "Hei! Minä olen N.N." ja kehotti istumaan, tuli tosi reipas ote verrattuna niihin flegmaattisiin "joo, terve, istu"-lääkäreihin. Tämä lääkäri myös kuunteli, kyseli täydentäviä, tutki jopa varmuuden vuoksi nielun, korvat ja keuhkot vaikka itse sairaus oli muualla. Tuli sellainen olo, että häntä oikeasti kiinnostaa että paranen. ) Sain myös hyvät viikonlopuntoivotukset iloisesti hymyilevältä lääkäriltä, voi että jäi hyvä mieli.

Ite kanssa muistan yhden tälläsen kokemuksen (ei mulla oikeastaan pahoja kokemuksia ole kun ei isompia vaivojakaan ole ollut, mutta tämä eritoten jäi mieleen). Menin äidin kanssa epämääräisen pahan olon seurauksena lääkärin (oksennusrefleksi ja huono olo heti kun näin ruokaa, ja alkoi siis aivan yllättäen). Lääkäri oli nuori nainen, joka asiallisen jämäkästi mutta kuitenki iloisesti esitteli itsensä jne. Ekaks äiti sitte selitti aikaisemmista lääkärikäynneistä ja asian tiimoilta tehdyistä testeistä, minkä jälkeen lääkäri kyseli sitten multa vielä kasan tärkentäviä kysymyksiä. Ja siis oikeasti multa, ei äidiltä tai tietokoneeltaan. Ja testaili myös kaikkea mahdollista: tasapainoa, peräsuolta (tuseerasi siis) yms. Tosin mihinkään lopputulokseen ei taidettu päätyä, mutta itse käynnistä jäi kuitenkin hyvä fiilis (vaikka vaiva oli epämääräinen ja lääkärikäyntejä oli jo muutama tapana + röntgen ja verikoe, otti kuitenkin asian tosissaan ja selkeästi halusi auttaa).

Ja muutenki sellanen arvostava ja empaattinen asenne. En tiedä kuinka paljon tällästä esiintyy lääkärien keskuudessa, mutta musta oli ainaki ihan järkyttävää ku luokkaveri ja kaveri kerto omista harjottelupaikoistaan, joissa kuulemma hoitajat haukku ja naureskeli potilailleen ja muutenki käyttäyty tosi epäasiallisesti niitä potilaita kohtaan - ihan kun se sen papparaisen vika olis että hänellä sattuu olemaan ulosteinkontinenssi (tms.)....
missromance:Mahtavan lääkärikokemuksen juuri kokeneena haluan sanoa, että iloinen ja reipas asenne heti alussa tuovat turvallisuuden tunnetta. Oma lääkärini sanoi aluksi "Hei! Minä olen N.N." ja kehotti istumaan, tuli tosi reipas ote verrattuna niihin flegmaattisiin "joo, terve, istu"-lääkäreihin. Tämä lääkäri myös kuunteli, kyseli täydentäviä, tutki jopa varmuuden vuoksi nielun, korvat ja keuhkot vaikka itse sairaus oli muualla. Tuli sellainen olo, että häntä oikeasti kiinnostaa että paranen. ) Sain myös hyvät viikonlopuntoivotukset iloisesti hymyilevältä lääkäriltä, voi että jäi hyvä mieli.

Ite kanssa muistan yhden tälläsen kokemuksen (ei mulla oikeastaan pahoja kokemuksia ole kun ei isompia vaivojakaan ole ollut, mutta tämä eritoten jäi mieleen). Menin äidin kanssa epämääräisen pahan olon seurauksena lääkärin (oksennusrefleksi ja huono olo heti kun näin ruokaa, ja alkoi siis aivan yllättäen). Lääkäri oli nuori nainen, joka asiallisen jämäkästi mutta kuitenki iloisesti esitteli itsensä jne. Ekaks äiti sitte selitti aikaisemmista lääkärikäynneistä ja asian tiimoilta tehdyistä testeistä, minkä jälkeen lääkäri kyseli sitten multa vielä kasan tärkentäviä kysymyksiä. Ja siis oikeasti multa, ei äidiltä tai tietokoneeltaan. Ja testaili myös kaikkea mahdollista: tasapainoa, peräsuolta (tuseerasi siis) yms. Tosin mihinkään lopputulokseen ei taidettu päätyä, mutta itse käynnistä jäi kuitenkin hyvä fiilis (vaikka vaiva oli epämääräinen ja lääkärikäyntejä oli jo muutama tapana + röntgen ja verikoe, otti kuitenkin asian tosissaan ja selkeästi halusi auttaa).

Ja muutenki sellanen arvostava ja empaattinen asenne. En tiedä kuinka paljon tällästä esiintyy lääkärien keskuudessa, mutta musta oli ainaki ihan järkyttävää ku luokkaveri ja kaveri kerto omista harjottelupaikoistaan, joissa kuulemma hoitajat haukku ja naureskeli potilailleen ja muutenki käyttäyty tosi epäasiallisesti niitä potilaita kohtaan - ihan kun se sen papparaisen vika olis että hänellä sattuu olemaan ulosteinkontinenssi (tms.)....
08.03.2013 22:30
(59/134)
Psykiatrit... Voi vittu, että voi vituttaa. Lääkärit, älkää pelätkö antaa niitä ah-niin-narkkisbentsoja, jos toista ahdistaa tosi kovasti, eikä ole minkäänlaista näyttöä siitä, että potilas viihteilisi niillä. Ei ole kivaa mennä aina ihan sairaalapäivystyskuntoon, että saa helpotuksen. Se ei ole mitään ilmaista lystiä. Opiskelijan kukkarolle on moninverroin ystävällisempää, että saisi vaan sen reseptin kouraan ja saisi hakea lääkkeet apteekista.

Enkä muutenkaan ymmärrä miksi vahvoja PSYKOOSIlääkkeitä pitää tunkea joka vaivaan ja sitten kirjataan potilastietoihin ja lausuntoihin, että potilas on yhteistyökyvytön. Ellei ole psykoosissa, niin ei ole tarpeen määrätä sellaisia. Niillä on paljon enemmän sivuvaikutuksia kuin bentsodiatsepiineilla. Psykoosilääkkeiden sivuvaikutukset ovat vieläpä PITKÄAIKAISIA. Ei kiitos, ei enää ikinä, vaikka ne ovatkin rauhoittavia myös. En halua enää, että niskalihakseni nykivät kolme kuukautta viimeisimmän annoksen jälkeen.
Psykiatrit... Voi vittu, että voi vituttaa. Lääkärit, älkää pelätkö antaa niitä ah-niin-narkkisbentsoja, jos toista ahdistaa tosi kovasti, eikä ole minkäänlaista näyttöä siitä, että potilas viihteilisi niillä. Ei ole kivaa mennä aina ihan sairaalapäivystyskuntoon, että saa helpotuksen. Se ei ole mitään ilmaista lystiä. Opiskelijan kukkarolle on moninverroin ystävällisempää, että saisi vaan sen reseptin kouraan ja saisi hakea lääkkeet apteekista.

Enkä muutenkaan ymmärrä miksi vahvoja PSYKOOSIlääkkeitä pitää tunkea joka vaivaan ja sitten kirjataan potilastietoihin ja lausuntoihin, että potilas on yhteistyökyvytön. Ellei ole psykoosissa, niin ei ole tarpeen määrätä sellaisia. Niillä on paljon enemmän sivuvaikutuksia kuin bentsodiatsepiineilla. Psykoosilääkkeiden sivuvaikutukset ovat vieläpä PITKÄAIKAISIA. Ei kiitos, ei enää ikinä, vaikka ne ovatkin rauhoittavia myös. En halua enää, että niskalihakseni nykivät kolme kuukautta viimeisimmän annoksen jälkeen.
08.03.2013 22:43
(60/134)
Itse menin lääkäriin keskittymisvaikeuksien takia, siis ihan elämää häiritsevien keskittymisvaikeuksien takia. Sanoin sitten lääkärille, että luulen että minulla on ADD ja lääkäri lähinnä yritti kaikkensa todistaakseen, että se mitä minulla on ei ole ADD, vaan ihan joku muu ja en sitten saanut mitään hoitoakaan siihen "johonkin muuhun". Minulle on siis ihan sama onko kyseessä ADD vai ei, mutta olisin halunnut kyllä helpostusta oireisiini, enkä sitä diagnoosia. Lääkäri myös sanoi "puhu opettajillesi" tilanteestani, mutta en kyllä nyt vieläkään ymmärrä, että miten tuon pitäisi auttaa? Kun ne oireet eivät ole vain koulussa, ne haittaavat myös sosiaalielämääni.

Sano niille että tekisivät työnsä kunnolla. :(

Terkuin, yli kaksi vuotta lääkärissä ravannut nuori aikuinen, joka ei ole saanut minkäänlaista apua mihinkään ongelmiinsa ja joka on käynyt neljällä eri lääkärillä. Viimeisin lääkäriaika oli 23.1, jolloin lääkärini sanoi keskustelevansa kollegoittensa kanssa tilastani ja he soittaisivat minulle ja kyselesivät jotain. Noh, nyt on 8.3, puhelua ei ole vieläkään kuulunut. Alkaa mennä masennuksen puolelle kohta tämä.
Itse menin lääkäriin keskittymisvaikeuksien takia, siis ihan elämää häiritsevien keskittymisvaikeuksien takia. Sanoin sitten lääkärille, että luulen että minulla on ADD ja lääkäri lähinnä yritti kaikkensa todistaakseen, että se mitä minulla on ei ole ADD, vaan ihan joku muu ja en sitten saanut mitään hoitoakaan siihen "johonkin muuhun". Minulle on siis ihan sama onko kyseessä ADD vai ei, mutta olisin halunnut kyllä helpostusta oireisiini, enkä sitä diagnoosia. Lääkäri myös sanoi "puhu opettajillesi" tilanteestani, mutta en kyllä nyt vieläkään ymmärrä, että miten tuon pitäisi auttaa? Kun ne oireet eivät ole vain koulussa, ne haittaavat myös sosiaalielämääni.

Sano niille että tekisivät työnsä kunnolla. :(

Terkuin, yli kaksi vuotta lääkärissä ravannut nuori aikuinen, joka ei ole saanut minkäänlaista apua mihinkään ongelmiinsa ja joka on käynyt neljällä eri lääkärillä. Viimeisin lääkäriaika oli 23.1, jolloin lääkärini sanoi keskustelevansa kollegoittensa kanssa tilastani ja he soittaisivat minulle ja kyselesivät jotain. Noh, nyt on 8.3, puhelua ei ole vieläkään kuulunut. Alkaa mennä masennuksen puolelle kohta tämä.
08.03.2013 22:57
(61/134)
käytöksen tulisi/olisi hyvä olla asiallista nuorta potilasta kohtaan. ja esimerkiksi seksi/ehkäisyasioista puhuminen voi tuntua nololta ja vaikealta, eli olisi hyvä jos lääkäri ottaisi ne itse puheeksi, sillä moni nuori ei siihen välttämättä itse pysty.
käytöksen tulisi/olisi hyvä olla asiallista nuorta potilasta kohtaan. ja esimerkiksi seksi/ehkäisyasioista puhuminen voi tuntua nololta ja vaikealta, eli olisi hyvä jos lääkäri ottaisi ne itse puheeksi, sillä moni nuori ei siihen välttämättä itse pysty.
08.03.2013 22:58
(62/134)
No mun mielestä yks on ainakin se että varsinkin ehkäisyasioissa sun muissa saa ja pitääkin puhua ihan reilusti kaikesta ihan niiden oikeilla nimillä ja kiertelemättä, koska se alkaa ahistaa jos lääkäri ei puhu asioista ihan suoraan, tulee olo että ne ei ois normaaleja asioita vaikka ne on D:

Sitten on se mikä täällä naapurikunnan arvauskeskuksessa on ongelmana, eli lääkäri ei puhu potilaalle vaan sille helvetin tietokoneelle! Kaveri joutu käymään siellä lääkärin vastaanotolla ja ei ymmärtänyt hevon vittua siitä mitä se mutisi sille koneen näytölle ja vaikka yritti kysyä niin ei, ei mitään. Piti sitten apteekin kassalla tiedustella myyjältä että mihinkähän nää lääkkeet määrättiin? Lääkäreiden pitäisi selittää "taviskielellä" kaikki ja katsoa edes potilaaseen päin eikä tuijottaa konetta.

Vaikka tykkään siitä että terkkari/lääkäri on ilonen eikä naama norsun vitulla, niin myös sellaset liian tekopirteät lässyttäjät ärsyttää. Siinä tulee sellanen olo ku puhuis jonkun tyhmän blondin kanssa kenelle on ihan turha edes yrittää puhua mistään oikeasta ongelmasta koska se ei sitä ymmärrä. Ja pukeutuminen saa olla asiallista :D Se kieltämättä vei vähän uskottavuutta kun terkkari näytti muutenkin opiskelijalta ja hänellä oli vielä kaiken lisäksi päällään mustat legginsit ja pinkki just ja just perseen peittävä pitkä toppi...
No mun mielestä yks on ainakin se että varsinkin ehkäisyasioissa sun muissa saa ja pitääkin puhua ihan reilusti kaikesta ihan niiden oikeilla nimillä ja kiertelemättä, koska se alkaa ahistaa jos lääkäri ei puhu asioista ihan suoraan, tulee olo että ne ei ois normaaleja asioita vaikka ne on D:

Sitten on se mikä täällä naapurikunnan arvauskeskuksessa on ongelmana, eli lääkäri ei puhu potilaalle vaan sille helvetin tietokoneelle! Kaveri joutu käymään siellä lääkärin vastaanotolla ja ei ymmärtänyt hevon vittua siitä mitä se mutisi sille koneen näytölle ja vaikka yritti kysyä niin ei, ei mitään. Piti sitten apteekin kassalla tiedustella myyjältä että mihinkähän nää lääkkeet määrättiin? Lääkäreiden pitäisi selittää "taviskielellä" kaikki ja katsoa edes potilaaseen päin eikä tuijottaa konetta.

Vaikka tykkään siitä että terkkari/lääkäri on ilonen eikä naama norsun vitulla, niin myös sellaset liian tekopirteät lässyttäjät ärsyttää. Siinä tulee sellanen olo ku puhuis jonkun tyhmän blondin kanssa kenelle on ihan turha edes yrittää puhua mistään oikeasta ongelmasta koska se ei sitä ymmärrä. Ja pukeutuminen saa olla asiallista :D Se kieltämättä vei vähän uskottavuutta kun terkkari näytti muutenkin opiskelijalta ja hänellä oli vielä kaiken lisäksi päällään mustat legginsit ja pinkki just ja just perseen peittävä pitkä toppi...
08.03.2013 23:22
(63/134)
Haluisin kokea että mua kohdellaan yksilöllisenä potilaana. En haluu, että mulle vaan tyrkytetään samoja lääkkeitä kuin muille. Lisäks haluisin että gyne kysyis joskus, että onko vaikeuksia kostua tai onko seksihalut vähentyeet pillerien alotuksen jälkeen, koska nää on sellasia mitä en uskalla ite sanoo mut jos kysyittäis ni myöntäisin.
Haluisin kokea että mua kohdellaan yksilöllisenä potilaana. En haluu, että mulle vaan tyrkytetään samoja lääkkeitä kuin muille. Lisäks haluisin että gyne kysyis joskus, että onko vaikeuksia kostua tai onko seksihalut vähentyeet pillerien alotuksen jälkeen, koska nää on sellasia mitä en uskalla ite sanoo mut jos kysyittäis ni myöntäisin.
08.03.2013 23:26
(64/134)
no ei ole oikeen hyviä käyntejä tullut lääkärillä koska kun niille alkaa selittämää jotain niin ne saattaa kuunnella tai sitten ei kuuntele ollenkaan ja se että oon varmaan tän aika soittanut monesti lääkäriin koska mulla ei ole tullut menkkoja 2-3kk ja niiden mielestä se on täysin normaalia ja mun mielestä ei ole jokaisella tyttöllä kuuluu tulla menkat.
no ei ole oikeen hyviä käyntejä tullut lääkärillä koska kun niille alkaa selittämää jotain niin ne saattaa kuunnella tai sitten ei kuuntele ollenkaan ja se että oon varmaan tän aika soittanut monesti lääkäriin koska mulla ei ole tullut menkkoja 2-3kk ja niiden mielestä se on täysin normaalia ja mun mielestä ei ole jokaisella tyttöllä kuuluu tulla menkat.
09.03.2013 00:59
(65/134)
Koulussa kävin terveydenhoitajalla puolisenvuotta sitten ja kerrottuani asiani tämä naishenkilö päästi räkäiset naurut ja sanoi ''ei sinulla mitään ole''. myöhemmin menin lääkäriin ja sielä todettiin selässäni olevan vikaa. Ja lääkärissä oli oikein hyvä palvelu :3 En tiedä mitä tällä hetkellä sanoisin tälle kouluni terveydenhoitajalle mutta onnekseni menin kunnon lääkärille.
Koulussa kävin terveydenhoitajalla puolisenvuotta sitten ja kerrottuani asiani tämä naishenkilö päästi räkäiset naurut ja sanoi ''ei sinulla mitään ole''. myöhemmin menin lääkäriin ja sielä todettiin selässäni olevan vikaa. Ja lääkärissä oli oikein hyvä palvelu :3 En tiedä mitä tällä hetkellä sanoisin tälle kouluni terveydenhoitajalle mutta onnekseni menin kunnon lääkärille.
09.03.2013 05:21
(66/134)
Haluaisin, että lääkäri oikeasti kuuntelee ja uskoo nuorta potilasta. Liian monta kertaa on tullut vastaan, että "Kun et sä oikeasti itse tiedä.", "Onkohan oikeesti noin?" ja "Taidat olla täällä koska haluat lääkkeitä!?"
Mukaviakin muistoja on, tosin vain yksi tulee mieleen pitkän mietinnän jälkeen. Lääkärille en enää mene ellei ole pää irti.
Ehkä sitten vanhempana ja viisaampana kun ei tule vastaanotolle vain koska "ei tiedä ja haluaa pään sekaisin lääkkeistä".
Haluaisin, että lääkäri oikeasti kuuntelee ja uskoo nuorta potilasta. Liian monta kertaa on tullut vastaan, että "Kun et sä oikeasti itse tiedä.", "Onkohan oikeesti noin?" ja "Taidat olla täällä koska haluat lääkkeitä!?"
Mukaviakin muistoja on, tosin vain yksi tulee mieleen pitkän mietinnän jälkeen. Lääkärille en enää mene ellei ole pää irti.
Ehkä sitten vanhempana ja viisaampana kun ei tule vastaanotolle vain koska "ei tiedä ja haluaa pään sekaisin lääkkeistä".
09.03.2013 09:09
(67/134)
Nuoret lääkärit on ainakin täälläpäin niitä kaikkein mukavempia. Ne selittää mitä tekee ja miksi ja kertoo miten ne tutkimukset mitä esim. mulle tehää auttaa ja miten toiset potilaat on käyttäytyny samoissa tutkimuksissa.
Toisinku olin hakemassa antibiootteja virtsatietulehdukseen ja vanha naislääkäri lähti just syömään ja oli siellä puol tuntia vaikka hyvin ties että mulla on vaikee istua paikallaan ja oottaa. Sit sen vastaanottotiskillä olevan naisen piti hakee se pois että saan reseptini. Se kävi kirjottamassa sen ja lähti takas syömään sanomatta yhtään mitään. Että jonkunsortin asiakaspalveluhalukkuus olis kiva että teille uskaltais ees puhua.
Nuoret lääkärit on ainakin täälläpäin niitä kaikkein mukavempia. Ne selittää mitä tekee ja miksi ja kertoo miten ne tutkimukset mitä esim. mulle tehää auttaa ja miten toiset potilaat on käyttäytyny samoissa tutkimuksissa.
Toisinku olin hakemassa antibiootteja virtsatietulehdukseen ja vanha naislääkäri lähti just syömään ja oli siellä puol tuntia vaikka hyvin ties että mulla on vaikee istua paikallaan ja oottaa. Sit sen vastaanottotiskillä olevan naisen piti hakee se pois että saan reseptini. Se kävi kirjottamassa sen ja lähti takas syömään sanomatta yhtään mitään. Että jonkunsortin asiakaspalveluhalukkuus olis kiva että teille uskaltais ees puhua.
09.03.2013 10:03
(68/134)
Lääkikseen saisi kyllä mielestäni olla jonkin sortin soveltuvuuskoe, jossa testattaisiin sosiaalisia taitoja. Pelkällä älyllä ei nimittäin tuossa työssä pärjää. Suurimmalla osalla lääkäreistä, joita olen tavannut, on äärettömän huonot sosiaaliset taidot. Niitä ehdottomasti tulevien lääkäreiden olisi hyvä kehittää.
Lääkikseen saisi kyllä mielestäni olla jonkin sortin soveltuvuuskoe, jossa testattaisiin sosiaalisia taitoja. Pelkällä älyllä ei nimittäin tuossa työssä pärjää. Suurimmalla osalla lääkäreistä, joita olen tavannut, on äärettömän huonot sosiaaliset taidot. Niitä ehdottomasti tulevien lääkäreiden olisi hyvä kehittää.
09.03.2013 10:39
(69/134)
caribou:Lääkikseen saisi kyllä mielestäni olla jonkin sortin soveltuvuuskoe, jossa testattaisiin sosiaalisia taitoja. Pelkällä älyllä ei nimittäin tuossa työssä pärjää. Suurimmalla osalla lääkäreistä, joita olen tavannut, on äärettömän huonot sosiaaliset taidot. Niitä ehdottomasti tulevien lääkäreiden olisi hyvä kehittää.

Ongelmanahan tässä on, että lääkiksestä valmistutaan myös tutkijoiksi, ei ainoastaan potilaita tutkiviksi lääkäreiksi....
caribou:Lääkikseen saisi kyllä mielestäni olla jonkin sortin soveltuvuuskoe, jossa testattaisiin sosiaalisia taitoja. Pelkällä älyllä ei nimittäin tuossa työssä pärjää. Suurimmalla osalla lääkäreistä, joita olen tavannut, on äärettömän huonot sosiaaliset taidot. Niitä ehdottomasti tulevien lääkäreiden olisi hyvä kehittää.

Ongelmanahan tässä on, että lääkiksestä valmistutaan myös tutkijoiksi, ei ainoastaan potilaita tutkiviksi lääkäreiksi....
09.03.2013 11:32
(70/134)
Lääkärit voisi mielestäni olla vähättelemättä potilaiden kipuja. Muutamaan otteeseen olen saanut itku silmässä poistua vastaanotolta, kun lääkäri väittää ettei minua sattuisi ? Järki käteen. En yleistä, mutta minun kohdallani tätä on sattunut useammin kuin kerran.
Lääkärit voisi mielestäni olla vähättelemättä potilaiden kipuja. Muutamaan otteeseen olen saanut itku silmässä poistua vastaanotolta, kun lääkäri väittää ettei minua sattuisi ? Järki käteen. En yleistä, mutta minun kohdallani tätä on sattunut useammin kuin kerran.
09.03.2013 13:14
(71/134)
En tiedä miksi, mut mulle tulee jotenkin aina lääkäreistä sellane olo, että ne pitää mua ihan idioottina. :D
On sen verran huonoja kokemuksia lääkäreistä, että vituttaa aina helvetisti etukäteen, kun pitää semmosen kanssa mennä juttelemaan.
Pahin tapaus oli, kun olin saanut syvän haavan nilkkaan. Olin menettänyt aika paljon verta. Lääkäri tutki mun jalkaa ja yritti saada mua taivuttamaan sitä, mutten pystynyt. Olin makuullani ja silti rupes pyörryttää, mikä oli varsin ahdistavaa. Mainitsin pyörrytyksestä lääkärille, mut se vaan sano: "Se ei liity tähän! Taivuta jalkaa!"
Melkein rupesin itkemään. Se lääkäri tajus sentään pyytä jälkeenpäin anteeksi. Se perusteli käytöstään sillä, että joskus ihmiset ei vaan uskalla liikuttaa raajansa, kun sattuu ja siks niitä pitää vähän kovistella. Ei sitten mitenkään voinut kuitenkaan odottaa, että pahin pyörrytys menee ohi. Onneksi en sentään ollut kahdestaan sen lääkärin kanssa. Oisin varmaan ollut ihan paniikissa.
En halua mitenkään yleistää, että kaikki lääkärit ois hirveitä. On niitä mukaviakin tapauksia sentään ollut.
En tiedä miksi, mut mulle tulee jotenkin aina lääkäreistä sellane olo, että ne pitää mua ihan idioottina. :D
On sen verran huonoja kokemuksia lääkäreistä, että vituttaa aina helvetisti etukäteen, kun pitää semmosen kanssa mennä juttelemaan.
Pahin tapaus oli, kun olin saanut syvän haavan nilkkaan. Olin menettänyt aika paljon verta. Lääkäri tutki mun jalkaa ja yritti saada mua taivuttamaan sitä, mutten pystynyt. Olin makuullani ja silti rupes pyörryttää, mikä oli varsin ahdistavaa. Mainitsin pyörrytyksestä lääkärille, mut se vaan sano: "Se ei liity tähän! Taivuta jalkaa!"
Melkein rupesin itkemään. Se lääkäri tajus sentään pyytä jälkeenpäin anteeksi. Se perusteli käytöstään sillä, että joskus ihmiset ei vaan uskalla liikuttaa raajansa, kun sattuu ja siks niitä pitää vähän kovistella. Ei sitten mitenkään voinut kuitenkaan odottaa, että pahin pyörrytys menee ohi. Onneksi en sentään ollut kahdestaan sen lääkärin kanssa. Oisin varmaan ollut ihan paniikissa.
En halua mitenkään yleistää, että kaikki lääkärit ois hirveitä. On niitä mukaviakin tapauksia sentään ollut.
09.03.2013 13:26
(72/134)
Olisi mukava jos lääkärit eivät olisi tuomitsevia ja syytteleviä esimerkiksi jälkiehkäisyreseptiä hakiessa.
Sairastan perinnöllistä verenkiertoon liittyvää sairautta, jonka takia en pysty käyttämään oikeastaan juuri minkäänlaista ehkäisyä kondomin lisäksi. Sairauden takia en myöskään pysty käyttämään apteekista itsehoitolääkkeeksi tarkoitettu jälkiehkäisypilleriä, vaan tarvitsen siihen joka kerta uuden reseptin.
Sen ainoan kerran kun kondomi on mennyt rikki soitin terveyskeskukseen ja pyysin sairaanhoitajan aikaa. Sain kun sainkin reseptin lopulta, mutta oli muuten kamalimmat 15 minuuttia lääkärissä koskaan! Sain sellaisia katseita ja syyttelyitä ja epämiellyttäviä kyselyitö ehkäisyn käytöstä ettei mitään järkeä. Pystyin lukemaan sairaanhoitajan kasvoilta sen stereotypisen" jaaha nämä nuoret taas eivät osaa käyttää ehkäisyä, vaan sitten turvaudutaan jälkiehkäisyy"- ilmeen
Olisi mukava jos lääkärit eivät olisi tuomitsevia ja syytteleviä esimerkiksi jälkiehkäisyreseptiä hakiessa.
Sairastan perinnöllistä verenkiertoon liittyvää sairautta, jonka takia en pysty käyttämään oikeastaan juuri minkäänlaista ehkäisyä kondomin lisäksi. Sairauden takia en myöskään pysty käyttämään apteekista itsehoitolääkkeeksi tarkoitettu jälkiehkäisypilleriä, vaan tarvitsen siihen joka kerta uuden reseptin.
Sen ainoan kerran kun kondomi on mennyt rikki soitin terveyskeskukseen ja pyysin sairaanhoitajan aikaa. Sain kun sainkin reseptin lopulta, mutta oli muuten kamalimmat 15 minuuttia lääkärissä koskaan! Sain sellaisia katseita ja syyttelyitä ja epämiellyttäviä kyselyitö ehkäisyn käytöstä ettei mitään järkeä. Pystyin lukemaan sairaanhoitajan kasvoilta sen stereotypisen" jaaha nämä nuoret taas eivät osaa käyttää ehkäisyä, vaan sitten turvaudutaan jälkiehkäisyy"- ilmeen
09.03.2013 13:39
(73/134)
Itelle kaikkein epämiellyttävimpiä on ollu sellaset kokemukset, joissa mun vaivoja on vähätelty eikä oo otettu tosissaan. Kerrankin olin varaamassa aikaa sukupuolitautitesteihin ja puhelimessa mulle todettiin, että "ei sulla mitään voi olla" kun kerroin käyttäneeni aina kortsua ja mitään näkyviä oireita ei ollut. Mitä ihmettä, luulis nyt lääkärin tietävän että esimerkiksi kondyloomaki voi tarttua siitä kumista huolimatta.

Jotenkin äärimmäisen ristiriitaista että kouluissa aina paasataan siitä, miten kannattaa säännöllisesti testauttaa ittensä, mut sitten kun niihin testeihin yrittää päästä, lyödään melkeinpä ovea naaman edestä kiinni.
Itelle kaikkein epämiellyttävimpiä on ollu sellaset kokemukset, joissa mun vaivoja on vähätelty eikä oo otettu tosissaan. Kerrankin olin varaamassa aikaa sukupuolitautitesteihin ja puhelimessa mulle todettiin, että "ei sulla mitään voi olla" kun kerroin käyttäneeni aina kortsua ja mitään näkyviä oireita ei ollut. Mitä ihmettä, luulis nyt lääkärin tietävän että esimerkiksi kondyloomaki voi tarttua siitä kumista huolimatta.

Jotenkin äärimmäisen ristiriitaista että kouluissa aina paasataan siitä, miten kannattaa säännöllisesti testauttaa ittensä, mut sitten kun niihin testeihin yrittää päästä, lyödään melkeinpä ovea naaman edestä kiinni.
09.03.2013 14:51
(74/134)
Itse olen pari-kolme vuotta rampannut ihotautilääkärillä vaikean atooppisen ihottuman takia (useampi ihotautilääkäri on siis diagnosoinut keskivaikean/vaikean atopian vuodenajasta riippuen). Ihoni on siis huonossa kunnossa kesät talvet. Ihottuma paheni ylioppilaskirjoitusten aikana ja on pysynyt pahana siitä asti. Mielestäni kamalaa oli se, että en päässyt tutkimuksiin, vaikka (yksityisellä) usean kerran sitä pyysin. Oireita kyllä hoidettiin kortisonilla, perusvoiteella ja joskus ihan sisäisestikin otin kortisonia kuureina, mutta kukaan ei halunnut lähteä syytä selvittämään. En saanut nukuttua, raavin itseni verille. Raapimisesta tulee kamala kierre, siihen jää koukkuun, eikä sitä voi lopettaa.

Vaikka vaatimalla vaadin, en päässyt allergiatesteihin, en vaikka kuinka itkin, että tulen hulluksi, elämä ei voi olla yhtä raapimista ja rasvaamista!! Tähän lääkäri totesi, että sitten voidaan ottaa mut sairaalaan osastolle, jossa hoitajat sitten rasvaavat mua, kun omat voimat on loppu! Tämä siis silloin, kun vaadin päästä verikokeisiin ja allergiatesteihin. Minulla on ollut lapsena vaikeita ruoka-aineallergioita.

Pääsin testeihin kun kiljuen ja itkien vaadin, että asialle on tehtävä jotain. Mielestäni lääkärien pitää ottaa tarpeeksi vakavasti se, kun nuori kertoo oireistaan ja vaatii tutkimuksia. Testeistä ei selvinnyt mitään, mutta sisäsyntyinen (ja stressistä puhkeava) atopiani parani huomattavasti saaneeni vain tietää, että minussa ei ole mitään vikana! Sain myös kolmen vuoden taistelun jälkeen lääkärin hakemaan minulle kelasta erityiskorvaus-kelakorttia yhteen tiettyyn rasvaan, joka auttaa ylläpitämään ihon kuntoa. Korvaushakemus meni läpi.

Lääkärini ovat toimineet mielestäni väärin siinä, että vaikka he osuivatkin oikeaan siinä, että ihottuma on sisäsyntyistä, he eivät antaneet minulle mahdollista saada MUSTAA VALKOISELLA. Itse en ole saanut lääketieteellisetä koulutusta, ja kun mielenterveys on vaakalaudalla, ei siinä auta, vaikka kuka sanoisi mitä. Kun sairastaminen on stressiperäistä, eikö olisikin järkevää vain myöntyä potilaan toivomuksiin, jos se myös vähentäisi sitä stressiä, joka aiheuttaa sairastamista?
Itse olen pari-kolme vuotta rampannut ihotautilääkärillä vaikean atooppisen ihottuman takia (useampi ihotautilääkäri on siis diagnosoinut keskivaikean/vaikean atopian vuodenajasta riippuen). Ihoni on siis huonossa kunnossa kesät talvet. Ihottuma paheni ylioppilaskirjoitusten aikana ja on pysynyt pahana siitä asti. Mielestäni kamalaa oli se, että en päässyt tutkimuksiin, vaikka (yksityisellä) usean kerran sitä pyysin. Oireita kyllä hoidettiin kortisonilla, perusvoiteella ja joskus ihan sisäisestikin otin kortisonia kuureina, mutta kukaan ei halunnut lähteä syytä selvittämään. En saanut nukuttua, raavin itseni verille. Raapimisesta tulee kamala kierre, siihen jää koukkuun, eikä sitä voi lopettaa.

Vaikka vaatimalla vaadin, en päässyt allergiatesteihin, en vaikka kuinka itkin, että tulen hulluksi, elämä ei voi olla yhtä raapimista ja rasvaamista!! Tähän lääkäri totesi, että sitten voidaan ottaa mut sairaalaan osastolle, jossa hoitajat sitten rasvaavat mua, kun omat voimat on loppu! Tämä siis silloin, kun vaadin päästä verikokeisiin ja allergiatesteihin. Minulla on ollut lapsena vaikeita ruoka-aineallergioita.

Pääsin testeihin kun kiljuen ja itkien vaadin, että asialle on tehtävä jotain. Mielestäni lääkärien pitää ottaa tarpeeksi vakavasti se, kun nuori kertoo oireistaan ja vaatii tutkimuksia. Testeistä ei selvinnyt mitään, mutta sisäsyntyinen (ja stressistä puhkeava) atopiani parani huomattavasti saaneeni vain tietää, että minussa ei ole mitään vikana! Sain myös kolmen vuoden taistelun jälkeen lääkärin hakemaan minulle kelasta erityiskorvaus-kelakorttia yhteen tiettyyn rasvaan, joka auttaa ylläpitämään ihon kuntoa. Korvaushakemus meni läpi.

Lääkärini ovat toimineet mielestäni väärin siinä, että vaikka he osuivatkin oikeaan siinä, että ihottuma on sisäsyntyistä, he eivät antaneet minulle mahdollista saada MUSTAA VALKOISELLA. Itse en ole saanut lääketieteellisetä koulutusta, ja kun mielenterveys on vaakalaudalla, ei siinä auta, vaikka kuka sanoisi mitä. Kun sairastaminen on stressiperäistä, eikö olisikin järkevää vain myöntyä potilaan toivomuksiin, jos se myös vähentäisi sitä stressiä, joka aiheuttaa sairastamista?
09.03.2013 16:06
(75/134)
Mulla on yks kurja muisto lääkäristä. Olin leirillä ja mulla oli koko kesän vuotanu verta nenänstä(allergioiden takia, kuten myöhemmin selvis) tasasin väliajoin suht paljon. Sillä kertaa sitte, hiukan ennen kun mun vanhemmat oli tulossa käymään, vuosi oikein kunnolla molemmista sieraimist samaan aikaan. Vuoto jatko varmaan likemmäs tuntia ja jouduttiin menemään siihen leiripaikan läheiseen sairaalaan. Siellä odoteltiin pitkän aikaa ja mulla oli sellanen pahvinen "allas" kädessä siellä, ettei se veri menny joka paikkaan. Sitte ku päästiin lääkärille, oli verenvuoto jo lakannu ja lääkäri totes vaan kylmän viileästi: "Ei runsasta nenäveren vuotoa". Oltiin vähän hämmentyneitä ja sitte se määräs sellasia nenätippoja, jotka kuivatti sieraimia entisestään ja koska mulla oli verisuonet muutenki tosi pinnassa nenässä, verta vuosi vielä myöhemminki ja tosi paljon aina.

Urheilulääkäreistä oon yleisesti ottaen tykänny ja samoin yksityisen puolen lääkäreistä(paitsi yhdestä ihotautilääkäristä, joka tuntui ajattelevan, että on mun oma vika, että mulla on allergioita -.-), koska ne yleensä suhtautuu nuoreenki ihmisenä ja ainaki mun kanssa on aina heittäny läppää ihan tyytyväisenä :D Vaikka osalta on tullu kauheen huonoja uutisia välillä, ni musta on tärkeää, että lääkäri pystyy kertomaan ne silleen positiivisesti, että itte tajuaa, ettei joku esim. liikuntakielto, tarkota maailman tai uran loppua :)
Mulla on yks kurja muisto lääkäristä. Olin leirillä ja mulla oli koko kesän vuotanu verta nenänstä(allergioiden takia, kuten myöhemmin selvis) tasasin väliajoin suht paljon. Sillä kertaa sitte, hiukan ennen kun mun vanhemmat oli tulossa käymään, vuosi oikein kunnolla molemmista sieraimist samaan aikaan. Vuoto jatko varmaan likemmäs tuntia ja jouduttiin menemään siihen leiripaikan läheiseen sairaalaan. Siellä odoteltiin pitkän aikaa ja mulla oli sellanen pahvinen "allas" kädessä siellä, ettei se veri menny joka paikkaan. Sitte ku päästiin lääkärille, oli verenvuoto jo lakannu ja lääkäri totes vaan kylmän viileästi: "Ei runsasta nenäveren vuotoa". Oltiin vähän hämmentyneitä ja sitte se määräs sellasia nenätippoja, jotka kuivatti sieraimia entisestään ja koska mulla oli verisuonet muutenki tosi pinnassa nenässä, verta vuosi vielä myöhemminki ja tosi paljon aina.

Urheilulääkäreistä oon yleisesti ottaen tykänny ja samoin yksityisen puolen lääkäreistä(paitsi yhdestä ihotautilääkäristä, joka tuntui ajattelevan, että on mun oma vika, että mulla on allergioita -.-), koska ne yleensä suhtautuu nuoreenki ihmisenä ja ainaki mun kanssa on aina heittäny läppää ihan tyytyväisenä :D Vaikka osalta on tullu kauheen huonoja uutisia välillä, ni musta on tärkeää, että lääkäri pystyy kertomaan ne silleen positiivisesti, että itte tajuaa, ettei joku esim. liikuntakielto, tarkota maailman tai uran loppua :)
09.03.2013 16:07
(76/134)
osaisitko sanoo, et mite sais mahdollisimman nopeesti pikkurillin treenauskuntoo ja turvotuksen alas ku se ilmeisesti venähti tänää treenatessa, pinkee ja jäykkä ? :/ kiitos etukäteen !
osaisitko sanoo, et mite sais mahdollisimman nopeesti pikkurillin treenauskuntoo ja turvotuksen alas ku se ilmeisesti venähti tänää treenatessa, pinkee ja jäykkä ? :/ kiitos etukäteen !
09.03.2013 16:28
(77/134)
jos psykiatrisen puolen potilas sanoo että ei kestä ja haluaa tappaa itsensä, se pitää ottaa hitto vie VAKAVASTI.

eikä sanoa "kyl se siitä" ja lähettää kotiin.
vittu. en sentään onnistunu itsemurhassa.
jos psykiatrisen puolen potilas sanoo että ei kestä ja haluaa tappaa itsensä, se pitää ottaa hitto vie VAKAVASTI.

eikä sanoa "kyl se siitä" ja lähettää kotiin.
vittu. en sentään onnistunu itsemurhassa.
09.03.2013 17:08
(78/134)
Oon samaa mieltä, että asiakkaan kuuntelu on kyllä semmonen mitä jotkut lääkärit ei sitten näytä osaavan..
Itsellä kokemusta semmosesta lääkäristä, kuunteli mitä tarvin ja mihin vaivaan, mutta sitten antoi kaikkia lääkkeitä mitä en nimenomaan Olin lopettanut aiemmat e-pillerini ja joku uus ehkäisykeino ois pitäny alottaa ja kerroin haluavani kuulla muista vaihtoehdoista, kuten ehkäisyrenkaasta tms. En olisi välttämättä halunnut e-pillereitä uudelleen alottaa, mutta lääkäri vaan sano, että minä laitan sinulle tämän e-pilleri reseptin, että se saa kelvata! Ei siis voinut keskustella ja miettiä kanssani MINULLEKKIN mieluisaa ehkäisyvaihtoehtoa, vaan teki suoraan reseptin ja niinkuin itse näki parhaaksi (tai helpoimmaksi ja nopeimmaksi?).

Jäi kyllä paska maku suuhun siitä lääkärikäynnistä. Kysyin myös lähetettä ihotautilääkärille. Enpä saanut, lääkäri hädintuskin vilkaisi ihoa ja sanoi, voin korkeintaan antibiootit sulle antaa, kun ei sulla mitään tossa näy. Menin sitten yksityiselle ihotautilääkärille ja sainkin lääkkeet vaikeaan akneen!

Eli voisin semmosta sanoa, että tosiaan tutkitaan ne asiakkaan vaivat kunnolla ja kuunnellaan myös asiakkaan omaa mielipidettä hoitoja määrätessä, sekä iloinen asenne ja se tasa-arvoinen kohtelu! :)
Oon samaa mieltä, että asiakkaan kuuntelu on kyllä semmonen mitä jotkut lääkärit ei sitten näytä osaavan..
Itsellä kokemusta semmosesta lääkäristä, kuunteli mitä tarvin ja mihin vaivaan, mutta sitten antoi kaikkia lääkkeitä mitä en nimenomaan Olin lopettanut aiemmat e-pillerini ja joku uus ehkäisykeino ois pitäny alottaa ja kerroin haluavani kuulla muista vaihtoehdoista, kuten ehkäisyrenkaasta tms. En olisi välttämättä halunnut e-pillereitä uudelleen alottaa, mutta lääkäri vaan sano, että minä laitan sinulle tämän e-pilleri reseptin, että se saa kelvata! Ei siis voinut keskustella ja miettiä kanssani MINULLEKKIN mieluisaa ehkäisyvaihtoehtoa, vaan teki suoraan reseptin ja niinkuin itse näki parhaaksi (tai helpoimmaksi ja nopeimmaksi?).

Jäi kyllä paska maku suuhun siitä lääkärikäynnistä. Kysyin myös lähetettä ihotautilääkärille. Enpä saanut, lääkäri hädintuskin vilkaisi ihoa ja sanoi, voin korkeintaan antibiootit sulle antaa, kun ei sulla mitään tossa näy. Menin sitten yksityiselle ihotautilääkärille ja sainkin lääkkeet vaikeaan akneen!

Eli voisin semmosta sanoa, että tosiaan tutkitaan ne asiakkaan vaivat kunnolla ja kuunnellaan myös asiakkaan omaa mielipidettä hoitoja määrätessä, sekä iloinen asenne ja se tasa-arvoinen kohtelu! :)
09.03.2013 17:31
(79/134)
Jos oppilas menee koulun terveydenhoitajalle ja valittaa että ei pariin viikkoon ole nukkunut kuin pari tuntia joka toinen yö kun ei tule uni vaikka väsyttäisi kuinka paljon, ei kannata vastata, että "Sori, en voi auttaa sua. Kiva kun kävit, moimoi!"
Perkele, sehän autto paljon, kiitos! Onneks sain nyt ens viikoks yksityiselle ajan.
Jos oppilas menee koulun terveydenhoitajalle ja valittaa että ei pariin viikkoon ole nukkunut kuin pari tuntia joka toinen yö kun ei tule uni vaikka väsyttäisi kuinka paljon, ei kannata vastata, että "Sori, en voi auttaa sua. Kiva kun kävit, moimoi!"
Perkele, sehän autto paljon, kiitos! Onneks sain nyt ens viikoks yksityiselle ajan.
09.03.2013 18:12
(80/134)
On kolme asiaa, jotka ovat todella ärsyttäneet mua lääkärikäynneillä.

Ensimmäinen oli sellainen lääkärikäynti, jonne menin yhdessä äitini kanssa. Mulle oli alkanut tulla järkyttävää kutisevaa ihottumaa aina ulkona ollessani. Mentiin sitten lääkäriin sen jälkeen, kun käteni turposivat ihan täysin kouluun pyöräiltyäni. Lääkärissä äitini sitten meni sanomaan, että kun koulu alkoi ja siinä oli varmaan stressiä. Lääkäri ei tämän jälkeen enää vaivautunut selvittämään asiaa yhtään, vaan totesi että joo stressi-ihottumaa varmaan vain.

Parin kuukauden jälkeen menimme lääkärille suoraan näppylöiden ilmaannuttua, ja toinen lääkäri sanoi heti että joo, kylmäallergiaahan toi. Pfffffffffffft.

Toinen on se, että julkisella puolella akneani hoidettaessa varmaan neljä viidestä lääkäristä sanoi että "ei tuo edes ole niin paha". Aha, mitäköhän helvettiä mä teen sillä tiedolla, että se ei sun mielestä ole paha. Se on MUN iho, se vaivaa MUA, MÄ joudun joka aamu meikkaamaan sen piiloon, se huonontaa MUN itsetuntoa ihan älyttömän paljon. Se, että SÄ vähättelet sitä ei auta mua yhtään millään tavalla vaan saa mut vain ärsyyntyneeksi.

Viimeinen liittyy myös julkisen puolen menettelyyn aknen hoidossa. Mä olen käyttänyt koko murrosikäni e-pillereitä. Jo joskus parin vuoden jälkeen mä sanoin lääkärille, että mä en halua enää e-pillereitä, koska en olisi halunnut pumpata keinotekoisia hormoneja itseeni, kun mun kehitys ei edes ollut vielä loppunut, ja myöhemmin halusin vaan elää ilman niitä hormoneja. Mutta ei, lääkäri ei voi kuunnella tätä toivetta ja kerta toisensa perään laittaa mut syömään niitä e-pillereitä. Kun lopulta seitsemän vuoden hormonipumppauksen jälkeen kyllästyin julkisen puolen lääkäreihin ja tehoamattomiin e-pillereihin, menin yksityiselle ihotautilääkärille ja sain Roaccutanin. Halleluja, viimeinkin toivoa siitä että akne oikeasti parantuisi, eikä tarttisi loppuelämää syödä turhia hormoneita.
On kolme asiaa, jotka ovat todella ärsyttäneet mua lääkärikäynneillä.

Ensimmäinen oli sellainen lääkärikäynti, jonne menin yhdessä äitini kanssa. Mulle oli alkanut tulla järkyttävää kutisevaa ihottumaa aina ulkona ollessani. Mentiin sitten lääkäriin sen jälkeen, kun käteni turposivat ihan täysin kouluun pyöräiltyäni. Lääkärissä äitini sitten meni sanomaan, että kun koulu alkoi ja siinä oli varmaan stressiä. Lääkäri ei tämän jälkeen enää vaivautunut selvittämään asiaa yhtään, vaan totesi että joo stressi-ihottumaa varmaan vain.

Parin kuukauden jälkeen menimme lääkärille suoraan näppylöiden ilmaannuttua, ja toinen lääkäri sanoi heti että joo, kylmäallergiaahan toi. Pfffffffffffft.

Toinen on se, että julkisella puolella akneani hoidettaessa varmaan neljä viidestä lääkäristä sanoi että "ei tuo edes ole niin paha". Aha, mitäköhän helvettiä mä teen sillä tiedolla, että se ei sun mielestä ole paha. Se on MUN iho, se vaivaa MUA, MÄ joudun joka aamu meikkaamaan sen piiloon, se huonontaa MUN itsetuntoa ihan älyttömän paljon. Se, että SÄ vähättelet sitä ei auta mua yhtään millään tavalla vaan saa mut vain ärsyyntyneeksi.

Viimeinen liittyy myös julkisen puolen menettelyyn aknen hoidossa. Mä olen käyttänyt koko murrosikäni e-pillereitä. Jo joskus parin vuoden jälkeen mä sanoin lääkärille, että mä en halua enää e-pillereitä, koska en olisi halunnut pumpata keinotekoisia hormoneja itseeni, kun mun kehitys ei edes ollut vielä loppunut, ja myöhemmin halusin vaan elää ilman niitä hormoneja. Mutta ei, lääkäri ei voi kuunnella tätä toivetta ja kerta toisensa perään laittaa mut syömään niitä e-pillereitä. Kun lopulta seitsemän vuoden hormonipumppauksen jälkeen kyllästyin julkisen puolen lääkäreihin ja tehoamattomiin e-pillereihin, menin yksityiselle ihotautilääkärille ja sain Roaccutanin. Halleluja, viimeinkin toivoa siitä että akne oikeasti parantuisi, eikä tarttisi loppuelämää syödä turhia hormoneita.
09.03.2013 18:14
(81/134)
haluan ihan vain yleisesti sanoa, että arvostan oikeesti todella paljon lääkäreitten työtä, itse en siihen hommaan pystyisi. kattelin areenasta vähän aikaa sitten dokumenttia "Kandit" ja tajusin, miten haastavaa se työ todellisuudessaan on, vaikka aina jaksetaan valittaa "arvauskeskuksista" ja huonoista lääkäreistä jne. eli respectiä vaan kaikille lääkäreille, kirurgeille ja hoitajillekin :)
haluan ihan vain yleisesti sanoa, että arvostan oikeesti todella paljon lääkäreitten työtä, itse en siihen hommaan pystyisi. kattelin areenasta vähän aikaa sitten dokumenttia "Kandit" ja tajusin, miten haastavaa se työ todellisuudessaan on, vaikka aina jaksetaan valittaa "arvauskeskuksista" ja huonoista lääkäreistä jne. eli respectiä vaan kaikille lääkäreille, kirurgeille ja hoitajillekin :)
09.03.2013 18:18
(82/134)
Ai hups, unohdin vielä yhden.

Menin opiskelijaterveydenhuollon lääkärille viime joulukuussa, koska mulla oli jotain jo lähes puoli vuotta kestänyttä jatkuvaa liman valumista nenästä nieluun. Lääkäri tutki kaulan ja kurkun ja poskiontelot. Totesi että hiukan siellä on turvotusta, mutta ei sen enempiä, että kyllä hän voi tukkoisuutta ehkäisevää suihketta määrätä (mulla ei ollut mitään ongelmia tukkoisuuden kanssa ja sen sanoinkin). Mutta että muun mun pitää vaan odottaa sen ohimenoa.

Aha, sitä oli jatkunut jo puoli vuotta - milloin hän mahtaa luulla sen menevän ohi? Tässä sitä ollaan, kolme kuukautta sen jälkeen, edelleen odottamassa sen ohimenoa. Hiihtolomalla rupesin niistämään nenää suihkussa, ja sieltä rupes purkautumaan joku ihan järkyttävä räkäkertymä, joka ei meinannut millään ottaa loppuakseen eikä meinannut edes irrota. Eli jotain siellä kyllä jossain on mikä sinne ei kuuluisi. Mutta en tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, jos lääkäri ei vaivaudu tuon enempää asiaa pohtimaan. Välillä tekisi mieli repiä naama irti, kun tuo liman valuminen raivostuttaa niin pahasti. -.-'
Ai hups, unohdin vielä yhden.

Menin opiskelijaterveydenhuollon lääkärille viime joulukuussa, koska mulla oli jotain jo lähes puoli vuotta kestänyttä jatkuvaa liman valumista nenästä nieluun. Lääkäri tutki kaulan ja kurkun ja poskiontelot. Totesi että hiukan siellä on turvotusta, mutta ei sen enempiä, että kyllä hän voi tukkoisuutta ehkäisevää suihketta määrätä (mulla ei ollut mitään ongelmia tukkoisuuden kanssa ja sen sanoinkin). Mutta että muun mun pitää vaan odottaa sen ohimenoa.

Aha, sitä oli jatkunut jo puoli vuotta - milloin hän mahtaa luulla sen menevän ohi? Tässä sitä ollaan, kolme kuukautta sen jälkeen, edelleen odottamassa sen ohimenoa. Hiihtolomalla rupesin niistämään nenää suihkussa, ja sieltä rupes purkautumaan joku ihan järkyttävä räkäkertymä, joka ei meinannut millään ottaa loppuakseen eikä meinannut edes irrota. Eli jotain siellä kyllä jossain on mikä sinne ei kuuluisi. Mutta en tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, jos lääkäri ei vaivaudu tuon enempää asiaa pohtimaan. Välillä tekisi mieli repiä naama irti, kun tuo liman valuminen raivostuttaa niin pahasti. -.-'
09.03.2013 18:25
(83/134)
Ei SSRI-lääkkeitä lapsille. Vain jos hänellä on vaikea masennus, niin sitten voi olla hyvä, mutta jos on joku lääkärien keksimä "sosiaalisten tilanteiden pelko", niin eieiei. Itse söin 13 vuotiaasta 19v asti mielialalääkettä, enkä edes tiedä miksi, koska mulla ei ollut masennusta eikä mitään sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Nyt aloitin sen saman lääkkeen uudestaan, mutta tällä kertaa ihan oikeaan vaivaan. Ei tee hyvää lapsille sellaiset lääkkeet. Se voi hidastaa pituuskasvua ja kehitystä. Minä jäin perheen lyhimmäksi. Vaikka pituusennuste oli paljon enemmän.

Jotkut lääkärit olettaa että kaikki tietyn ikäiset on samanlaisia. Esimerkiksi joku 18-vuotias kertoo ettei ole seurustellut ja lääkärin ilme on silleen "ai etkö??"
Ei SSRI-lääkkeitä lapsille. Vain jos hänellä on vaikea masennus, niin sitten voi olla hyvä, mutta jos on joku lääkärien keksimä "sosiaalisten tilanteiden pelko", niin eieiei. Itse söin 13 vuotiaasta 19v asti mielialalääkettä, enkä edes tiedä miksi, koska mulla ei ollut masennusta eikä mitään sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Nyt aloitin sen saman lääkkeen uudestaan, mutta tällä kertaa ihan oikeaan vaivaan. Ei tee hyvää lapsille sellaiset lääkkeet. Se voi hidastaa pituuskasvua ja kehitystä. Minä jäin perheen lyhimmäksi. Vaikka pituusennuste oli paljon enemmän.

Jotkut lääkärit olettaa että kaikki tietyn ikäiset on samanlaisia. Esimerkiksi joku 18-vuotias kertoo ettei ole seurustellut ja lääkärin ilme on silleen "ai etkö??"
09.03.2013 19:29
(84/134)
jubileu:Toisinku olin hakemassa antibiootteja virtsatietulehdukseen ja vanha naislääkäri lähti just syömään ja oli siellä puol tuntia vaikka hyvin ties että mulla on vaikee istua paikallaan ja oottaa. Sit sen vastaanottotiskillä olevan naisen piti hakee se pois että saan reseptini. Se kävi kirjottamassa sen ja lähti takas syömään sanomatta yhtään mitään. Että jonkunsortin asiakaspalveluhalukkuus olis kiva että teille uskaltais ees puhua.
Joo tollanen on niin helvetin rasittavaa! Mulla oli hammaslääkäriaika kesken koulupäivän ja en ois halunnu olla pois tunneilta mutta pakko sinne oli mennä ja aattelin että no ei siellä kauan mene. Vitut. Se aika oli PUOLI TUNTIA myöhässä koska se lääkäri oli syömässä?! Mitä helvettiä? Mulle on ihan vitun se ja sama saako se syötyä mitään koko saatanan päivän aikana, mutta mä haluan että mun aika on sillon ku on sanottu että se on -.-' Eikö ne ymmärrä että siinä menee ihan turhaan MUN aikaa? Laittaisivat ees ne ajat sitten niin että se ehtis istua siellä syömässä niin kauan ku huvittaa mutta ei....
jubileu:Toisinku olin hakemassa antibiootteja virtsatietulehdukseen ja vanha naislääkäri lähti just syömään ja oli siellä puol tuntia vaikka hyvin ties että mulla on vaikee istua paikallaan ja oottaa. Sit sen vastaanottotiskillä olevan naisen piti hakee se pois että saan reseptini. Se kävi kirjottamassa sen ja lähti takas syömään sanomatta yhtään mitään. Että jonkunsortin asiakaspalveluhalukkuus olis kiva että teille uskaltais ees puhua.
Joo tollanen on niin helvetin rasittavaa! Mulla oli hammaslääkäriaika kesken koulupäivän ja en ois halunnu olla pois tunneilta mutta pakko sinne oli mennä ja aattelin että no ei siellä kauan mene. Vitut. Se aika oli PUOLI TUNTIA myöhässä koska se lääkäri oli syömässä?! Mitä helvettiä? Mulle on ihan vitun se ja sama saako se syötyä mitään koko saatanan päivän aikana, mutta mä haluan että mun aika on sillon ku on sanottu että se on -.-' Eikö ne ymmärrä että siinä menee ihan turhaan MUN aikaa? Laittaisivat ees ne ajat sitten niin että se ehtis istua siellä syömässä niin kauan ku huvittaa mutta ei....
09.03.2013 19:34
(85/134)
Joskus ne on mun mielesta tosi tylyjä, esim. kun olin ekaa kertaa tosi peloissani raskaana olosta ja en tienny yhtään mitä tehdä niin menin koululääkärille ja se vaa sano et joo pistän lähetteen ja halusin kysyy kaikkee et mihin mä meen ja milloin, koska olin tosi huolissani ja se vaan epämääräsesti sano et meet terveyskeskukseen ja otat vaan kusitestin. Mut enhän mä oikeen tienny mitä piti tehä koska en ollu enne tehny. Silleen et jos tulee nouria potilaita tämmösten asioiden kanssa nii vois olla hienotunteisempi ja tarkempi asioist
Joskus ne on mun mielesta tosi tylyjä, esim. kun olin ekaa kertaa tosi peloissani raskaana olosta ja en tienny yhtään mitä tehdä niin menin koululääkärille ja se vaa sano et joo pistän lähetteen ja halusin kysyy kaikkee et mihin mä meen ja milloin, koska olin tosi huolissani ja se vaan epämääräsesti sano et meet terveyskeskukseen ja otat vaan kusitestin. Mut enhän mä oikeen tienny mitä piti tehä koska en ollu enne tehny. Silleen et jos tulee nouria potilaita tämmösten asioiden kanssa nii vois olla hienotunteisempi ja tarkempi asioist
09.03.2013 19:35
(86/134)
hyvä lääkäri osaa kuunnella ja vaikuttaa kiinnostuneelta, eikä vähättele potilaan ongelmaa vaikka kyse olisi kuinka pienestä vaivasta tahansa. Itselleni ei ole sattunut mitään kovinkaan negatiivisia kohtaamisia lääkärin kanssa ja terveydenhoitajakin osasi neuvoa hyvin e-pillereiden aloittamisen kanssa, eikä minuakaan nolostuttanut mennä kysymään häneltä asiasta sillä kysehän on ihan luonnollisesta asiasta :)
hyvä lääkäri osaa kuunnella ja vaikuttaa kiinnostuneelta, eikä vähättele potilaan ongelmaa vaikka kyse olisi kuinka pienestä vaivasta tahansa. Itselleni ei ole sattunut mitään kovinkaan negatiivisia kohtaamisia lääkärin kanssa ja terveydenhoitajakin osasi neuvoa hyvin e-pillereiden aloittamisen kanssa, eikä minuakaan nolostuttanut mennä kysymään häneltä asiasta sillä kysehän on ihan luonnollisesta asiasta :)
09.03.2013 19:39
(87/134)
"Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?"

Hyvä lääkärikäynti oli viimeksi lääkärissä käydessäni. Oltiin kiinnostuneita, neuvottiin, kuunneltiin eikä vähätelty.

Huono oli sellainen kun lääkäri vihjasi minulla olevan eri isän kuin sisaruksillani ja muutenkin vähätteli ongelmaani eikä ottanut todesta.
"Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?"

Hyvä lääkärikäynti oli viimeksi lääkärissä käydessäni. Oltiin kiinnostuneita, neuvottiin, kuunneltiin eikä vähätelty.

Huono oli sellainen kun lääkäri vihjasi minulla olevan eri isän kuin sisaruksillani ja muutenkin vähätteli ongelmaani eikä ottanut todesta.
09.03.2013 20:42
(88/134)
Olis oikeesti kiva jos niitä "lääketieteellisiä lausahduksia" ei tingettais joka väliin. Kuka niitä oikeesti ymmärtää? Hyvä se sit on nyökytellä jollekki heprealle...väliin tuntuu, että vois päästä lääkäriks vaan lukemalla vihkollisen hankalia sanoja, jotka on lainattu jostai kreikankielestä-.-'
Olis oikeesti kiva jos niitä "lääketieteellisiä lausahduksia" ei tingettais joka väliin. Kuka niitä oikeesti ymmärtää? Hyvä se sit on nyökytellä jollekki heprealle...väliin tuntuu, että vois päästä lääkäriks vaan lukemalla vihkollisen hankalia sanoja, jotka on lainattu jostai kreikankielestä-.-'
09.03.2013 20:55
(89/134)
On ottanu monta kertaa aivoon koululääkäri, joka meijän koululla toimi ku olin yläasteella ja lukiossa. Yhenki kerran, ku menin sinne, koska keuhkoihin sattu ja hengittäminen oli vaikeeta, ni tää nainen vaan katto nenään ja korviin ja totes: "Ei sulla oo mitään poskiontelontulehdusta." Sitähän mä just kysyin. Millään ei voinu käsittää yhtään mitään.

Sama lääkäri myös koki suureks ongelmaks sen, että halusin lähetteen siedätyshoitoon. Hänen mielestään mulla ei voinu olla allergioita, vaikka ne oli testattuki, ainakaan tarpeeks pahoja, jotta oisin siedätykseen voinu mennä, koska mulle ei ollu määrätty reseptiä jonku vuoden nakki jälkeen. Siinä sai sitte jankuttaa, että joo ei ole, koska siskolla ja mutsilla samat lääkkeet, ni ei niitä kaikille omalla reseptillään tarvii ostaa.

Tää nainen myös kerran määrän mut mononukleoosiverikokeeseen, vaikka mulla ei edes epäilty ko. sairautta vaan jotain ihan täysin muuta.

Tk:ssa oli myös hieno mieslääkäri, joka mumis niin, ettei puheesta saanu mitään selvää ja oli sitä mieltä,että mun pitää ottaa joittenki yskänlääketablettien resepti e-reseptinä. Tää mies myös diagnosoi mulla keuhkoputkentulehduksen, vaikka se oli oikeesti keuhkokuume ja siks söin yhen antibioottikuurin ihan turhaan, ku se toinen olis riittäny, jos ois heti määrätty oikeeta lääkettä.
On ottanu monta kertaa aivoon koululääkäri, joka meijän koululla toimi ku olin yläasteella ja lukiossa. Yhenki kerran, ku menin sinne, koska keuhkoihin sattu ja hengittäminen oli vaikeeta, ni tää nainen vaan katto nenään ja korviin ja totes: "Ei sulla oo mitään poskiontelontulehdusta." Sitähän mä just kysyin. Millään ei voinu käsittää yhtään mitään.

Sama lääkäri myös koki suureks ongelmaks sen, että halusin lähetteen siedätyshoitoon. Hänen mielestään mulla ei voinu olla allergioita, vaikka ne oli testattuki, ainakaan tarpeeks pahoja, jotta oisin siedätykseen voinu mennä, koska mulle ei ollu määrätty reseptiä jonku vuoden nakki jälkeen. Siinä sai sitte jankuttaa, että joo ei ole, koska siskolla ja mutsilla samat lääkkeet, ni ei niitä kaikille omalla reseptillään tarvii ostaa.

Tää nainen myös kerran määrän mut mononukleoosiverikokeeseen, vaikka mulla ei edes epäilty ko. sairautta vaan jotain ihan täysin muuta.

Tk:ssa oli myös hieno mieslääkäri, joka mumis niin, ettei puheesta saanu mitään selvää ja oli sitä mieltä,että mun pitää ottaa joittenki yskänlääketablettien resepti e-reseptinä. Tää mies myös diagnosoi mulla keuhkoputkentulehduksen, vaikka se oli oikeesti keuhkokuume ja siks söin yhen antibioottikuurin ihan turhaan, ku se toinen olis riittäny, jos ois heti määrätty oikeeta lääkettä.
09.03.2013 21:04
(90/134)
"Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?"

Oon huomannu tärkeäks sen, että lääkäri yrittää ymmärtää asiakasta eikä ärsyynny vaikkei kaikki meniskään ihan niinkun pitäis. Multa yritettiin kerran ottaa jotain nielunäytettä (oliskohan ollu angiinan takia?) ja lääkäriä selvästi alko ärsyttää viimestään siinä vaiheessa, kun toimitus jouduttiin kolmatta kertaa keskeyttämään mun voimakkaan yökkäysrefleksin vuoksi. Siis mitä ihmettä, enhän mä sille refleksille voi mitään. Totta kai tiedän että sitä näytettä on melkoisen vaikea ottaa jos refleksi on niin voimakas mutta argh, ei se silti ole mun vika.
Sitten taas samaisesta ymmärtämisestä erittäinkin positiivinen kokemus oli, kun gynetutkimus jouduttiin keskeyttämään koska sattu niin paljon. Pyytelin anteeksi, mutta lääkäri oli kovin ymmärtäväinen ja ystävällinen. Määräsi seuraavaa kertaa varten reseptin rauhoittavia ja neuvo mua ottamaan rauhottavien lisäksi kipulääkettä tutkimusta ennen. Tuli paljon parempi olo kun mua kohtaan käyttäydyttiin ystävällisesti vaikken ehkä helppo asiakas ollutkaan.
"Entä millainen on ollut hyvä lääkärikäynti, entä mikä ei todellakaan ollut?"

Oon huomannu tärkeäks sen, että lääkäri yrittää ymmärtää asiakasta eikä ärsyynny vaikkei kaikki meniskään ihan niinkun pitäis. Multa yritettiin kerran ottaa jotain nielunäytettä (oliskohan ollu angiinan takia?) ja lääkäriä selvästi alko ärsyttää viimestään siinä vaiheessa, kun toimitus jouduttiin kolmatta kertaa keskeyttämään mun voimakkaan yökkäysrefleksin vuoksi. Siis mitä ihmettä, enhän mä sille refleksille voi mitään. Totta kai tiedän että sitä näytettä on melkoisen vaikea ottaa jos refleksi on niin voimakas mutta argh, ei se silti ole mun vika.
Sitten taas samaisesta ymmärtämisestä erittäinkin positiivinen kokemus oli, kun gynetutkimus jouduttiin keskeyttämään koska sattu niin paljon. Pyytelin anteeksi, mutta lääkäri oli kovin ymmärtäväinen ja ystävällinen. Määräsi seuraavaa kertaa varten reseptin rauhoittavia ja neuvo mua ottamaan rauhottavien lisäksi kipulääkettä tutkimusta ennen. Tuli paljon parempi olo kun mua kohtaan käyttäydyttiin ystävällisesti vaikken ehkä helppo asiakas ollutkaan.
09.03.2013 21:19
(91/134)
Olen 21-vuotias nuori nainen ja minulla on ollut lievää aknea jo noin 10 vuotta. Vasta tänä vuonna kuitenkin uskaltauduin hakemaan apua (älä edes kysy miksi, olen vain aina ajatellut, että "no kun kaikilla muilla, jotka puhuu aknesta se on niin paljon pahempi. Itselläni se menee vain aina välillä pois ja tulee kahta pahempana takaisin", no sivujuonne..).

Mutta kävin siis opiskelijaterveydenhuollon lääkärillä, jolle olin varannut ajan ja kertonut tietenkin ajanvarauksen yhteydessä miksi menen lääkäriin. Mennessäni lääkäriin minua oli sitten vastassa keski-ikäinen nainen, joka ei noussut pöytänsä äärestä minua tervehtimään, sanoi vain "hei" tietokoneeseen tuijottaen ja viittasi kädellään tuolia kohti. Menin istumaan ja kerroin minkä takia olen vastaanotolle mennyt ja sain kuulla tokaisun "no eihän sulla nyt mitään aknea ole, vähän finnejä tuossa poskessa, mikset käytä kaupan kasvojenpuhdistusaineita". Siinä vaiheessa kun asiaa on monta vuotta itsekseen vatvonut ja yrittänyt selvittää juurikin kaikilla mahdollisilla eri merkkisillä puhdistusaineilla tuo oli todella kiva kommentti... Mainitsin, että aknea on myös selässä. Lääkäri katsoi selkääni ja totesi siellä olevan "kolme finniä".

Lääkekuurin lopulta sain, mutta sen eteen minun täytyi jankuttaa pitkään lääkärin kanssa, joka ei meinannut minua millään uskoa. Jos 21-vuotiaalle lääkärikäyti aknen kanssa oli hankalaa, en halua onneksi hankalampia tilanteita kokemattomana edes ajatella, millaisia tilanteita 15-vuotiaille voi tulla eteen...
Olen 21-vuotias nuori nainen ja minulla on ollut lievää aknea jo noin 10 vuotta. Vasta tänä vuonna kuitenkin uskaltauduin hakemaan apua (älä edes kysy miksi, olen vain aina ajatellut, että "no kun kaikilla muilla, jotka puhuu aknesta se on niin paljon pahempi. Itselläni se menee vain aina välillä pois ja tulee kahta pahempana takaisin", no sivujuonne..).

Mutta kävin siis opiskelijaterveydenhuollon lääkärillä, jolle olin varannut ajan ja kertonut tietenkin ajanvarauksen yhteydessä miksi menen lääkäriin. Mennessäni lääkäriin minua oli sitten vastassa keski-ikäinen nainen, joka ei noussut pöytänsä äärestä minua tervehtimään, sanoi vain "hei" tietokoneeseen tuijottaen ja viittasi kädellään tuolia kohti. Menin istumaan ja kerroin minkä takia olen vastaanotolle mennyt ja sain kuulla tokaisun "no eihän sulla nyt mitään aknea ole, vähän finnejä tuossa poskessa, mikset käytä kaupan kasvojenpuhdistusaineita". Siinä vaiheessa kun asiaa on monta vuotta itsekseen vatvonut ja yrittänyt selvittää juurikin kaikilla mahdollisilla eri merkkisillä puhdistusaineilla tuo oli todella kiva kommentti... Mainitsin, että aknea on myös selässä. Lääkäri katsoi selkääni ja totesi siellä olevan "kolme finniä".

Lääkekuurin lopulta sain, mutta sen eteen minun täytyi jankuttaa pitkään lääkärin kanssa, joka ei meinannut minua millään uskoa. Jos 21-vuotiaalle lääkärikäyti aknen kanssa oli hankalaa, en halua onneksi hankalampia tilanteita kokemattomana edes ajatella, millaisia tilanteita 15-vuotiaille voi tulla eteen...
09.03.2013 21:20
(92/134)
Kerran menin valittamaan ainaista väsymystä lääkärille. Mua on siis jo useamman vuoden väsyttänyt lähestulkoon jatkuvalla syötöllä riippumatta siitä miten ja kuinka paljon nukun/mitä syön/kuinka paljon liikun. Kävin sitten testauttamassa kilpirauhasarvot koska muitakin oireita näytti olevan. Ne arvot oli kuitenkin sen verran normaalit, että mihinkään jatkotoimenpiteisiin ei alettu. Sen jälkeen tämä lääkäri sitten _kysyi multa_, että mitäs mä sitten oikeen haluaisin että tässä tehtäisiin. Olin kyllä aika hämmentynyt tästä kysymyksestä, koska eikös se olisi lääkärin tehtävä selvittää näitä asioita, eikä minun. En minä tiedä mistä kaikesta väsymys voi johtua ja mtä kaikkea sille on tehtävissä, siksihän mä siellä lääkärissä olinkin.
Kerran menin valittamaan ainaista väsymystä lääkärille. Mua on siis jo useamman vuoden väsyttänyt lähestulkoon jatkuvalla syötöllä riippumatta siitä miten ja kuinka paljon nukun/mitä syön/kuinka paljon liikun. Kävin sitten testauttamassa kilpirauhasarvot koska muitakin oireita näytti olevan. Ne arvot oli kuitenkin sen verran normaalit, että mihinkään jatkotoimenpiteisiin ei alettu. Sen jälkeen tämä lääkäri sitten _kysyi multa_, että mitäs mä sitten oikeen haluaisin että tässä tehtäisiin. Olin kyllä aika hämmentynyt tästä kysymyksestä, koska eikös se olisi lääkärin tehtävä selvittää näitä asioita, eikä minun. En minä tiedä mistä kaikesta väsymys voi johtua ja mtä kaikkea sille on tehtävissä, siksihän mä siellä lääkärissä olinkin.
09.03.2013 21:34
(93/134)
mulla on ollut aika hyviä kokemuksia lääkäreistä! :) oon niillä siis rampannut a) tapaturma-alttiuden b) polvikipujen c) syömishäiriön takia liian usein :D ja lääkärin pitää olla kiinnostunut, kuunnella ja ymmärtää tuomitsematta. jotkut lääkärit on silti ärsyttävän liukuhihnamaisia: "moi. istu. mites menee. ootko syöny. mee tohon vaa'alle. jaahas" näin meni jotkut lääkärikäynnit ja tuntu vaan että sitä lääkäriä ei kiinnosta paskaakaan mun asiat :D ja joku puhu katsekontaktista niin musta se on ahdistavaa.. siis tietty semmoinen perus katsekontakti mut oikeesti jos alkaa tuijottaa nii yy ahdistavaa! :( sellanen mukavuus ja et lääkärit perehtyisivät ongelmiin paremmin olis jees. tuntuu et ne ei välillä muuta osakkaan ku määrätä särkylääkkeitä :D
mulla on ollut aika hyviä kokemuksia lääkäreistä! :) oon niillä siis rampannut a) tapaturma-alttiuden b) polvikipujen c) syömishäiriön takia liian usein :D ja lääkärin pitää olla kiinnostunut, kuunnella ja ymmärtää tuomitsematta. jotkut lääkärit on silti ärsyttävän liukuhihnamaisia: "moi. istu. mites menee. ootko syöny. mee tohon vaa'alle. jaahas" näin meni jotkut lääkärikäynnit ja tuntu vaan että sitä lääkäriä ei kiinnosta paskaakaan mun asiat :D ja joku puhu katsekontaktista niin musta se on ahdistavaa.. siis tietty semmoinen perus katsekontakti mut oikeesti jos alkaa tuijottaa nii yy ahdistavaa! :( sellanen mukavuus ja et lääkärit perehtyisivät ongelmiin paremmin olis jees. tuntuu et ne ei välillä muuta osakkaan ku määrätä särkylääkkeitä :D
09.03.2013 22:55
(94/134)
Mä olin tossa puolisen vuotta sitten naisten polilla pikku operaatiossa, jonne mut oli lähetetty gyneltä, koska mulle ei voitu tehä sisätutkimusta sen takia, että emättimen suulla oli joku kivulias ihopoimu, joka siis piti poistaa. No, olin ensinnäkin ollu vasta ekaa kertaa gynellä ennen tota, joten muutenkin vähän jänskätti ku oli uus juttu, että levittelen jalkojani lääkäreille. Tuolla naisten polilla mulla oli sit viel kaiken huipuks mieslääkäri, joka ronkkiessaan sai mut kyyneliin kivusta, mutta kehtas vaan todeta, että "siis eihän tää vaan voi sattua"! Se sano sen niin sellasella halveksuvalla äänellä, ihan ku mä huvikseni ja sen työn vaikeuttamiseksi väittäisin, et se sattuu, vaikka oikeesti ei tunnu missään! Ton jälkeen jäi traumat miesgyneistä. Niille tosiaan pitäis takoo päähän, ettei potilaan kipua saa aliarvioida. Ja varsinkin just se et kyseessä oli MIESgyne, joka noin teki, sai mun verenpaineen nousemaan, koska sillähän ei luonnollisesti voi olla henkilökohtasta kokemusta siitä, mikä siellä alhaalla voi sattua :D
Mä olin tossa puolisen vuotta sitten naisten polilla pikku operaatiossa, jonne mut oli lähetetty gyneltä, koska mulle ei voitu tehä sisätutkimusta sen takia, että emättimen suulla oli joku kivulias ihopoimu, joka siis piti poistaa. No, olin ensinnäkin ollu vasta ekaa kertaa gynellä ennen tota, joten muutenkin vähän jänskätti ku oli uus juttu, että levittelen jalkojani lääkäreille. Tuolla naisten polilla mulla oli sit viel kaiken huipuks mieslääkäri, joka ronkkiessaan sai mut kyyneliin kivusta, mutta kehtas vaan todeta, että "siis eihän tää vaan voi sattua"! Se sano sen niin sellasella halveksuvalla äänellä, ihan ku mä huvikseni ja sen työn vaikeuttamiseksi väittäisin, et se sattuu, vaikka oikeesti ei tunnu missään! Ton jälkeen jäi traumat miesgyneistä. Niille tosiaan pitäis takoo päähän, ettei potilaan kipua saa aliarvioida. Ja varsinkin just se et kyseessä oli MIESgyne, joka noin teki, sai mun verenpaineen nousemaan, koska sillähän ei luonnollisesti voi olla henkilökohtasta kokemusta siitä, mikä siellä alhaalla voi sattua :D
10.03.2013 00:58
(95/134)
Mulla oli kerran mononklueoosi tai se pusutauti ja kurkku älyttömän kipee. Mitään en voinu ees juoda, ja hoitaja määräs juotavan reseptin... no en sitä voinut ees sit oottaa. Pääsin pari päivää myöhemmin lääkäriin, jossa oli oikein mukava naislääkäri. Mul oli paise nielussa/kurkussa ja mut haluttiin leikata. Se nainen huomio pelkoni mut valitettavasti jouduin siirtymään leikkausta varten kotikaupunkiini. Siellä oli ihan kauhee naislääkäri, ei uskonu mun kipuja ja pelkoani ja lopulta purskahin itkuun, ku se väkisin halus puudutukses (mikä ei toiminu) leikata mun kurkkuu... Ei millään uskonu mua mut onneks siin oli toinen mieslääkäri joka päätti et tehään se nukutukses.
Eli se, ettei mua kuunneltu. Ei pelkoa eikä kipua huomioitu. Tai ainakaan se ylimieliseltä vaikuttava lääkäri ei tehny niin :<
Mulla oli kerran mononklueoosi tai se pusutauti ja kurkku älyttömän kipee. Mitään en voinu ees juoda, ja hoitaja määräs juotavan reseptin... no en sitä voinut ees sit oottaa. Pääsin pari päivää myöhemmin lääkäriin, jossa oli oikein mukava naislääkäri. Mul oli paise nielussa/kurkussa ja mut haluttiin leikata. Se nainen huomio pelkoni mut valitettavasti jouduin siirtymään leikkausta varten kotikaupunkiini. Siellä oli ihan kauhee naislääkäri, ei uskonu mun kipuja ja pelkoani ja lopulta purskahin itkuun, ku se väkisin halus puudutukses (mikä ei toiminu) leikata mun kurkkuu... Ei millään uskonu mua mut onneks siin oli toinen mieslääkäri joka päätti et tehään se nukutukses.
Eli se, ettei mua kuunneltu. Ei pelkoa eikä kipua huomioitu. Tai ainakaan se ylimieliseltä vaikuttava lääkäri ei tehny niin :<
10.03.2013 02:14
(96/134)
olis aika jees jos lääkärit ei tuijottais vaan niitä potilaskertomuksia

L: oot näköjään käyny tuola hammaspolin puolellaki

M: nojoo mulla epäiltiin vinopurentaa mutta ei siel sit mitää ollu.

L: joo mut sulla on ollu oikomishoito

M: ei kyllä oo...

L: ootko varma? ootas kysyn äidiltäs

M: No ei varmasti oo ollu

L: mutku täällä sanotaan että sulla on ollu

M: no ei oo ollu

L: No kyllä sulla on ollut. Mä nyt laitan sut tonne hammaspolille että kattovat ne oikomiset kuntoon

juu, ei oo koskaan ollukkaan vinopurentaa, oikomishoitoa tai mitään... ja taas lähti kolmen vuoden turha hammaslääkärikierre....
olis aika jees jos lääkärit ei tuijottais vaan niitä potilaskertomuksia

L: oot näköjään käyny tuola hammaspolin puolellaki

M: nojoo mulla epäiltiin vinopurentaa mutta ei siel sit mitää ollu.

L: joo mut sulla on ollu oikomishoito

M: ei kyllä oo...

L: ootko varma? ootas kysyn äidiltäs

M: No ei varmasti oo ollu

L: mutku täällä sanotaan että sulla on ollu

M: no ei oo ollu

L: No kyllä sulla on ollut. Mä nyt laitan sut tonne hammaspolille että kattovat ne oikomiset kuntoon

juu, ei oo koskaan ollukkaan vinopurentaa, oikomishoitoa tai mitään... ja taas lähti kolmen vuoden turha hammaslääkärikierre....
10.03.2013 03:18
(97/134)
Oonks mä weirdo ku mun kuukautiset ei oo alkanu & mä oon jo 16? vai tuleeks ne viel? o; poikakaveriki ihmettelee D;
Oonks mä weirdo ku mun kuukautiset ei oo alkanu & mä oon jo 16? vai tuleeks ne viel? o; poikakaveriki ihmettelee D;
10.03.2013 04:03
(98/134)
Pari asiaa tuli mieleen. Ensinnäkin teen töitä viikonloppu- ja ilta-aikaan ja joskus sattuu niin, että sen harvan kerran ku oon kipeenä ja joudun käymään keskussairaalan päivystyksessä hakeen sen saikkutodistuksen, hoitajan/lääkärin ilmeestä näkee että tämä ajattelee että rokulia tulit hakeen. Harvoin olen niin kipeenä että saikkua tarvin ja jos se sattuu vkl niin minkä mä sille voin etten tee normaalisti töitä ma-pe 8-16. Muutenkin huono omatunto kun joutuu jäämään töistä pois ja ne ilmeet/puheet vielä päälle, niin kiitos vaan.
Toinen juttu on kun esim kerran kävin jutteleen hoitajan kans ruokavaliosta ym ja puhuin mun arkielämää häiritsevistä mahavaivoista, jotka on jatkunu ihan pienestä asti. Menin fiksuna myöntää että juon alkoholia joskus, ja tää hoitaja pisti kaiken sen piikkiin. En mä 7-vuotiaana alkoo juonu (enkä kahvia enkä tupakoinut) mut samat vaivat oli sillonkin. Se ei kuunnellu enää sen jälkeen mitään, mitä sanoin vaan laitto kaiken alkon piikkiin. Turha käynti ja mahavaivat jatkuu varmaan ikuisesti. En juo edes kovin usein, mutta silloin tulee otettua enemmän kuin tarvis, myönnän sen.
Ja oli vähän jännä sillon 16-vuotiaana kun kävin päivystyksessä puhuun et nukun huonosti ja lääkäri määräs sanomatta edes mitään Tenoxit. En syönyt niitä kun parina iltana.
Pari asiaa tuli mieleen. Ensinnäkin teen töitä viikonloppu- ja ilta-aikaan ja joskus sattuu niin, että sen harvan kerran ku oon kipeenä ja joudun käymään keskussairaalan päivystyksessä hakeen sen saikkutodistuksen, hoitajan/lääkärin ilmeestä näkee että tämä ajattelee että rokulia tulit hakeen. Harvoin olen niin kipeenä että saikkua tarvin ja jos se sattuu vkl niin minkä mä sille voin etten tee normaalisti töitä ma-pe 8-16. Muutenkin huono omatunto kun joutuu jäämään töistä pois ja ne ilmeet/puheet vielä päälle, niin kiitos vaan.
Toinen juttu on kun esim kerran kävin jutteleen hoitajan kans ruokavaliosta ym ja puhuin mun arkielämää häiritsevistä mahavaivoista, jotka on jatkunu ihan pienestä asti. Menin fiksuna myöntää että juon alkoholia joskus, ja tää hoitaja pisti kaiken sen piikkiin. En mä 7-vuotiaana alkoo juonu (enkä kahvia enkä tupakoinut) mut samat vaivat oli sillonkin. Se ei kuunnellu enää sen jälkeen mitään, mitä sanoin vaan laitto kaiken alkon piikkiin. Turha käynti ja mahavaivat jatkuu varmaan ikuisesti. En juo edes kovin usein, mutta silloin tulee otettua enemmän kuin tarvis, myönnän sen.
Ja oli vähän jännä sillon 16-vuotiaana kun kävin päivystyksessä puhuun et nukun huonosti ja lääkäri määräs sanomatta edes mitään Tenoxit. En syönyt niitä kun parina iltana.
10.03.2013 04:10
(99/134)
Minä suoraa sanottuna haluisin että tämä keskustelu häipyisin jo koko palstalta..
Minä suoraa sanottuna haluisin että tämä keskustelu häipyisin jo koko palstalta..
10.03.2013 10:23
(100/134)
Lääkärien pitäisi opetella kuuntelemaan asiakkaita ja antaa niile aikaa selitää oireitaan ja ongelmiaan. Kävin kerran yksityisellä urologilla. Tämä urologi oli ensin 15min myöhässä, koska hän oli ollut hoitamassa henkilökohtaisia asioita. Kun pääsin hänen vastaanotolleen hän luki koneelta nopeasti potilaskertomukseni, kysyi minulta pari pikaista kysymystä ja teki tämän jälkeen diagnoosin, joka oli väärä. Harmitti, että jouduin maksamaan tuhottomasti erikoislääkärin vastaanotosta, enkä saanut edes tilaisuutta kertoa kunnolla mikä minua vaivasi.
Lääkärien pitäisi opetella kuuntelemaan asiakkaita ja antaa niile aikaa selitää oireitaan ja ongelmiaan. Kävin kerran yksityisellä urologilla. Tämä urologi oli ensin 15min myöhässä, koska hän oli ollut hoitamassa henkilökohtaisia asioita. Kun pääsin hänen vastaanotolleen hän luki koneelta nopeasti potilaskertomukseni, kysyi minulta pari pikaista kysymystä ja teki tämän jälkeen diagnoosin, joka oli väärä. Harmitti, että jouduin maksamaan tuhottomasti erikoislääkärin vastaanotosta, enkä saanut edes tilaisuutta kertoa kunnolla mikä minua vaivasi.
10.03.2013 10:43
(101/134)
lääkärit ei sais tuijottamalla tuijottaa, se on ahistavaa. lisäksi kuunnella hyvin ja noh en mä keksi enempää D:
lääkärit ei sais tuijottamalla tuijottaa, se on ahistavaa. lisäksi kuunnella hyvin ja noh en mä keksi enempää D:
10.03.2013 10:54
(102/134)
Itseäni on useissa lääkäreissä ärsyttänyt se, että he tuomitsevat alipainoisen heti anorektikoksi. Ymmärrän kyllä että anoreksia on vakava ongelma, mutta jos nuori menee lääkärille huolestuneena sen takia, että paino vain laskee mutta syö ja liikkuu kuten ennenkin, ja sitten lääkäri alkaa heti kyselemään kaikin mahdollisin kiertokysymyksin "onko sinulla anoreksia": "syötkö vähän tarkoituksenasi laihtua" "liikutko paljon laihtuaksesi" "lasketko kaloreita ettei paino nouse" jne....eivät kaikki alipainoiset ole anorektikoita!

En usko että jos nuori sairastaa anoreksiaa niin menisi vapaaehtoisesti lääkärille painonlaskusta sanomaan, tai jos menisi niin kyllä hän siinä vaiheessa jo usein sanoisi suoraan että pelkää anoreksiaa.

T: 18 v alipainoinen
Itseäni on useissa lääkäreissä ärsyttänyt se, että he tuomitsevat alipainoisen heti anorektikoksi. Ymmärrän kyllä että anoreksia on vakava ongelma, mutta jos nuori menee lääkärille huolestuneena sen takia, että paino vain laskee mutta syö ja liikkuu kuten ennenkin, ja sitten lääkäri alkaa heti kyselemään kaikin mahdollisin kiertokysymyksin "onko sinulla anoreksia": "syötkö vähän tarkoituksenasi laihtua" "liikutko paljon laihtuaksesi" "lasketko kaloreita ettei paino nouse" jne....eivät kaikki alipainoiset ole anorektikoita!

En usko että jos nuori sairastaa anoreksiaa niin menisi vapaaehtoisesti lääkärille painonlaskusta sanomaan, tai jos menisi niin kyllä hän siinä vaiheessa jo usein sanoisi suoraan että pelkää anoreksiaa.

T: 18 v alipainoinen
10.03.2013 10:58
(103/134)
Mutta hyvä lääkärikokemus oli, kun menin valittamaan nivelkivuistani lääkärille ( olen kärsinyt niistä jo kolme vuotta eikä minua tunnuta otettavan vakavasti alipainoni takia ) ja lääkäri ihan oikeasti kyseli nimenomaan näistä nivelkivuista, ja sitten ennen kuin lähdin niin sanoi rohkaisevasti että "älä huoli, kyllä me keksitään mikä sinua vaivaa". Siitä reissusta jäi hyvä mieli :)
Mutta hyvä lääkärikokemus oli, kun menin valittamaan nivelkivuistani lääkärille ( olen kärsinyt niistä jo kolme vuotta eikä minua tunnuta otettavan vakavasti alipainoni takia ) ja lääkäri ihan oikeasti kyseli nimenomaan näistä nivelkivuista, ja sitten ennen kuin lähdin niin sanoi rohkaisevasti että "älä huoli, kyllä me keksitään mikä sinua vaivaa". Siitä reissusta jäi hyvä mieli :)
10.03.2013 12:01
(104/134)
No se, kun ei oteta tosissaan jos sattuu olemaan nuori. Uniongelmiin määrättiin vaan melatoniinia joka ei auttanut mihinkään. Muita lääkkeitä ei kuulemma voitu kun aiheuttaisivat helposti riippuvuutta. No, mieluummin sitten hieman lääkeriippuvaisena sentään nukun yöni kuin kuljen monta päivää zombina niin että se haittaa opiskelua ja kaikkea muutakin. Uniongelma muuten aiheutti myös masennusta, ahdistusta ja suoranaista paniikkia ja joskus teki mieli vaan kuolla, mutta eivät välittäneet paskan vertaa vaan tunkivat sen melatoniinreseptin kouraan ja sanoivat ettei niin nuorelle tarjota muita lääkkeitä.
No se, kun ei oteta tosissaan jos sattuu olemaan nuori. Uniongelmiin määrättiin vaan melatoniinia joka ei auttanut mihinkään. Muita lääkkeitä ei kuulemma voitu kun aiheuttaisivat helposti riippuvuutta. No, mieluummin sitten hieman lääkeriippuvaisena sentään nukun yöni kuin kuljen monta päivää zombina niin että se haittaa opiskelua ja kaikkea muutakin. Uniongelma muuten aiheutti myös masennusta, ahdistusta ja suoranaista paniikkia ja joskus teki mieli vaan kuolla, mutta eivät välittäneet paskan vertaa vaan tunkivat sen melatoniinreseptin kouraan ja sanoivat ettei niin nuorelle tarjota muita lääkkeitä.
10.03.2013 12:18
(105/134)
Ulkomailta tulleille lääkäreille haluaisin sanoa että hiokaa sitä suomen ääntämystä! Mulla on tosi useasti venäläinen lääkäri ollut ja se ei osaa kyllä ääntää suomea yhtään! Olin vieläpä ensimmäisiä kertoja gynellä käymässä ja kerroin ongelmistani ja lääkäri sitten kertoi mulle jotakin josta en tajunnut mitään. Joutuin kolme kertaa kysymään ja että ymmärsin mitä se sano. Ei mulla sen ulkomaalasuutta kohtaa oo ongelmaa mutta ku ois ihan mukava Suomessa ollessa ymmärtää mitä lääkäri sanoo :D Eihän sitä suomalaisiakaan lääkäreitä ymmärrä aina kun ne selittää ammattijargoallaan, mutta jos tätä jargoniaa selittää vieläpä huonosti ääntävä lääkäri niin jää melko orpo olo käynnin jälkeen.

Viime vuonna sain kyllä tosi hyvää palvejua :) Menin käymään lääkärillä paniikkihäiriön takia ja samalla lääkäri diagnosoi masennuksen. Sain paniikkihäiriöön lääkkeet ja samalla se varas ajan mulle mielenterveystoimistolle masennuksen takia. MTT:oon oli kuiteski tosi pitkä jono, sillon oli heinäkuu ja oisin vasta elokuulle, ehkä jopa syyskuulle saanut ajan. Se lääkäri oli ihan aidosti huolissaan musta ja sano että se yrittää hommata mulle aikasemmin aikaa ja sovittiinki että mut pannaan jonoon ja samaan aikaan se pyrkii saamaan mulle nopeammin ajan. Viikko tästä mun käynnistä se ite sitte soitti ja kyseli että oonko jaksanu ja miten menee! Samalla kerto että se on yrittäny saaha sitä aikaa ja varmaan saanki jo ennen elokuun loppua sen. Parin viikon päästä sainkin jo ajan sinne :) Tuli tosi hyvä mieli tuosta. Sitä ihan tosissaan kiinnosti mun hyvinvointi! Ei varmastikaan usein lääkäreillä ole aikaa soitella poitilaille ja kysellä voinnista, mutta siitä ihan tosissaan tulee välitetty olo :)
Ulkomailta tulleille lääkäreille haluaisin sanoa että hiokaa sitä suomen ääntämystä! Mulla on tosi useasti venäläinen lääkäri ollut ja se ei osaa kyllä ääntää suomea yhtään! Olin vieläpä ensimmäisiä kertoja gynellä käymässä ja kerroin ongelmistani ja lääkäri sitten kertoi mulle jotakin josta en tajunnut mitään. Joutuin kolme kertaa kysymään ja että ymmärsin mitä se sano. Ei mulla sen ulkomaalasuutta kohtaa oo ongelmaa mutta ku ois ihan mukava Suomessa ollessa ymmärtää mitä lääkäri sanoo :D Eihän sitä suomalaisiakaan lääkäreitä ymmärrä aina kun ne selittää ammattijargoallaan, mutta jos tätä jargoniaa selittää vieläpä huonosti ääntävä lääkäri niin jää melko orpo olo käynnin jälkeen.

Viime vuonna sain kyllä tosi hyvää palvejua :) Menin käymään lääkärillä paniikkihäiriön takia ja samalla lääkäri diagnosoi masennuksen. Sain paniikkihäiriöön lääkkeet ja samalla se varas ajan mulle mielenterveystoimistolle masennuksen takia. MTT:oon oli kuiteski tosi pitkä jono, sillon oli heinäkuu ja oisin vasta elokuulle, ehkä jopa syyskuulle saanut ajan. Se lääkäri oli ihan aidosti huolissaan musta ja sano että se yrittää hommata mulle aikasemmin aikaa ja sovittiinki että mut pannaan jonoon ja samaan aikaan se pyrkii saamaan mulle nopeammin ajan. Viikko tästä mun käynnistä se ite sitte soitti ja kyseli että oonko jaksanu ja miten menee! Samalla kerto että se on yrittäny saaha sitä aikaa ja varmaan saanki jo ennen elokuun loppua sen. Parin viikon päästä sainkin jo ajan sinne :) Tuli tosi hyvä mieli tuosta. Sitä ihan tosissaan kiinnosti mun hyvinvointi! Ei varmastikaan usein lääkäreillä ole aikaa soitella poitilaille ja kysellä voinnista, mutta siitä ihan tosissaan tulee välitetty olo :)
10.03.2013 13:48
(106/134)
mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. :D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !
mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. :D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !
10.03.2013 15:15
(107/134)
Tärkeää on, että lääkäri oikeasti kuuntelee potilasta ja ottaa oireet todesta. Minulla on ollut nyt lähiaikoina oireina hengenahdistusta, sydänmentykytystä(rytmihäiriöitä?), ahdistusta, väsyn pienimmästäkin liikunnasta kuten portaat ylös, jne ja nämä oireet ovat tulleet perusflunssan aikana/sen jälkeen.
Kävin pari päivää sitten lääkärillä ja minulla on kuulemma poskiontelotulehdus ja sain siihen lääkkeet vaikka en vain ollenkaan pysty käsittämään, millä perusteella? Tai no, tokihan minulla voi olla sekin mutta se ei häirinnyt minua milään lailla eikä todellakaan ollut syy, miksi lääkärille lähdin. No, eikai tässä auta muu kuin syödä kuuri loppuun ja lähteä sen jälkeen uudestaan lääkärille että ei auta, ei.
Tärkeää on, että lääkäri oikeasti kuuntelee potilasta ja ottaa oireet todesta. Minulla on ollut nyt lähiaikoina oireina hengenahdistusta, sydänmentykytystä(rytmihäiriöitä?), ahdistusta, väsyn pienimmästäkin liikunnasta kuten portaat ylös, jne ja nämä oireet ovat tulleet perusflunssan aikana/sen jälkeen.
Kävin pari päivää sitten lääkärillä ja minulla on kuulemma poskiontelotulehdus ja sain siihen lääkkeet vaikka en vain ollenkaan pysty käsittämään, millä perusteella? Tai no, tokihan minulla voi olla sekin mutta se ei häirinnyt minua milään lailla eikä todellakaan ollut syy, miksi lääkärille lähdin. No, eikai tässä auta muu kuin syödä kuuri loppuun ja lähteä sen jälkeen uudestaan lääkärille että ei auta, ei.
10.03.2013 15:50
(108/134)
Ja sitten ärsyttää kaikki ne psykologit jotka kirjottaa lääkärinlausuntoon ihan ihme juttuja jotka ei pidä edes paikkaansa. Kerran kun oli yks keskustelu ja mun opo sanoi, että on nähnyt mun tulevan pakkasessa kouluun ilman pipoa ja käsineitä. Sanoin siihen, että riisun ne aina hississä valmiiksi. Mutta se lääkäri oli jo kirjoittanut sen sinne lausuntoon eikä viitsinyt korjata sitä, vaikka se sanoi että "hyvä, että käytät pipoa"
Sitten siinä luki, että mulle suositellaan ratsastusterapiaa, vaikka kyse oli toisesta terapiasta. Mun pituus luki väärin, koska se mittanauha oli 10cm korkeammalla kun pitäisi ja lääkäri korjasi sen virheen LYIJYKYNÄLLÄ SIIHEN PAPERIIN. Eikä koneelle.

Ja kamalin hammaslääkärikokemus oli kun piti mennä sellase kurttusen akan vastaanotolle johonkin random kouluun. Se poras hampaan ja laittoi sellasen puhallusimurin puhaltamaan suoraan siihen reikään ja MENI SEN HOITAJAN KANSSA JONNEKIN SIVUPÖYDÄN LUO JA JÄTTI SEN IMURIN SIIHEN! En uskaltanut ottaa sitä pois kun pelkäsin että ne suuttuu, mutta tungin kielen siihen letkun suuhun, koska se sattui kamalasti kun se ilma meni hampaaseen D:
Ja sitten ärsyttää kaikki ne psykologit jotka kirjottaa lääkärinlausuntoon ihan ihme juttuja jotka ei pidä edes paikkaansa. Kerran kun oli yks keskustelu ja mun opo sanoi, että on nähnyt mun tulevan pakkasessa kouluun ilman pipoa ja käsineitä. Sanoin siihen, että riisun ne aina hississä valmiiksi. Mutta se lääkäri oli jo kirjoittanut sen sinne lausuntoon eikä viitsinyt korjata sitä, vaikka se sanoi että "hyvä, että käytät pipoa"
Sitten siinä luki, että mulle suositellaan ratsastusterapiaa, vaikka kyse oli toisesta terapiasta. Mun pituus luki väärin, koska se mittanauha oli 10cm korkeammalla kun pitäisi ja lääkäri korjasi sen virheen LYIJYKYNÄLLÄ SIIHEN PAPERIIN. Eikä koneelle.

Ja kamalin hammaslääkärikokemus oli kun piti mennä sellase kurttusen akan vastaanotolle johonkin random kouluun. Se poras hampaan ja laittoi sellasen puhallusimurin puhaltamaan suoraan siihen reikään ja MENI SEN HOITAJAN KANSSA JONNEKIN SIVUPÖYDÄN LUO JA JÄTTI SEN IMURIN SIIHEN! En uskaltanut ottaa sitä pois kun pelkäsin että ne suuttuu, mutta tungin kielen siihen letkun suuhun, koska se sattui kamalasti kun se ilma meni hampaaseen D:
10.03.2013 15:56
(109/134)
Ekan kerran gynegologilla käydessä oli kiva, kun lääkäri näytti välineen ensin ja selosti mitä aikoo tehdä, eikä vaan suoraan ruvennut hommiin. Ja on hyvä myös varoittaa, jos joku toimenpide saattaa sattua.
Ekan kerran gynegologilla käydessä oli kiva, kun lääkäri näytti välineen ensin ja selosti mitä aikoo tehdä, eikä vaan suoraan ruvennut hommiin. Ja on hyvä myös varoittaa, jos joku toimenpide saattaa sattua.
10.03.2013 17:06
(110/134)
Joo todellaki pitää kertoa mitä tekee! Onpas tosi kiva joku gynekologinen tutkimus ekaa kertaa kun se lääkäri vaan survoo ne kylmät värkkinsä sisuksiini varottamatta :((
Joo todellaki pitää kertoa mitä tekee! Onpas tosi kiva joku gynekologinen tutkimus ekaa kertaa kun se lääkäri vaan survoo ne kylmät värkkinsä sisuksiini varottamatta :((
10.03.2013 18:05
(111/134)
Monesti lääkärit tuumaa vaan "nuori ja terve ihminen" ja sit käskee vetää buranaa naamaan ja jatkaa elämää. Monesti ollut tosi tyly vastaanotto.

Ja yhden kerran kun lääkäri totesi, että mulla on kuumeeton keuhkokuume, määräsi lääkkeet ja kysyi, että käynkö töissä vai koulussa ja kun vastasin opiskelevani, ni se sano: "En mä sitten mitään sairaslomaa kirjoita, ni et jää jälkeen". Pakkohan se oli sitten koulussa käydä...
Monesti lääkärit tuumaa vaan "nuori ja terve ihminen" ja sit käskee vetää buranaa naamaan ja jatkaa elämää. Monesti ollut tosi tyly vastaanotto.

Ja yhden kerran kun lääkäri totesi, että mulla on kuumeeton keuhkokuume, määräsi lääkkeet ja kysyi, että käynkö töissä vai koulussa ja kun vastasin opiskelevani, ni se sano: "En mä sitten mitään sairaslomaa kirjoita, ni et jää jälkeen". Pakkohan se oli sitten koulussa käydä...
10.03.2013 18:05
(112/134)
Mulle ehdottomasti parhaita lääkärikokemuksia on tullut lasten puolelta, erityisesti reumatologiltani. Asiani otetaan tosissaan ja usein saan myös helpotusta asiaan. Positiivisena mieleen on jäänyt (samaisen vaivan) hoitokerta, joka tehtiin nukutuksessa. Hoitajani tuli ensimmäiseksi hakiessaan minua heräämöstä silittämään poskeani ja kysymään vointiani.

Raivostuvavimpia asioita lääkärikäynneissä on, ettei lääkärit kuuntele kerralla kunnolla, vaan saan toistaa esimerkiksi lääkitykseni useaan otteeseen. Myös ulkomaalaisten lääkärien (en ole rasisti) puheesta on usein vaikea saada selvää, varsinkin kun tietokone-on-hirveän-mielenkiintoinen-syndrooma iskee.
Mulle ehdottomasti parhaita lääkärikokemuksia on tullut lasten puolelta, erityisesti reumatologiltani. Asiani otetaan tosissaan ja usein saan myös helpotusta asiaan. Positiivisena mieleen on jäänyt (samaisen vaivan) hoitokerta, joka tehtiin nukutuksessa. Hoitajani tuli ensimmäiseksi hakiessaan minua heräämöstä silittämään poskeani ja kysymään vointiani.

Raivostuvavimpia asioita lääkärikäynneissä on, ettei lääkärit kuuntele kerralla kunnolla, vaan saan toistaa esimerkiksi lääkitykseni useaan otteeseen. Myös ulkomaalaisten lääkärien (en ole rasisti) puheesta on usein vaikea saada selvää, varsinkin kun tietokone-on-hirveän-mielenkiintoinen-syndrooma iskee.
10.03.2013 18:50
(113/134)
Samoilla linjoilla muiden kanssa. Mä jostain syystä jännitän lääkäri- ja terkkatapaamisia, enkä oikeen tykkää jutella henkilökohtaisia juttuja jollekin vieraalle. Kuiteskin jos lääkäri/terkka on mukava ja hymyilee ja vaikuttaa oikeesti kiinnostuneelta niin se helpottaa mun oloa tosi paljon ja saattaa tehä kokemuksesta jopa mukavan. Olin just vähä aika sit terkalla ja mua rupes itkettään yks juttu nii oisin toivonu, et se terkka ois vähän kyselly multa jotai ja yrittäny jututtaa. En ite oo hirveen puhelias ja sit ku viel itketti nii ei tehny mieli ruveta sepittämään mitään hirveetä stooria... Tiiän et lääkärin kannalta helpompaa jos osaa omatoimisesti kertoo, mut ois mukavaa, että harvasanaisempia ja ujompia ihmisiä kannustettaisiin kertomaan asioistaan:)
Samoilla linjoilla muiden kanssa. Mä jostain syystä jännitän lääkäri- ja terkkatapaamisia, enkä oikeen tykkää jutella henkilökohtaisia juttuja jollekin vieraalle. Kuiteskin jos lääkäri/terkka on mukava ja hymyilee ja vaikuttaa oikeesti kiinnostuneelta niin se helpottaa mun oloa tosi paljon ja saattaa tehä kokemuksesta jopa mukavan. Olin just vähä aika sit terkalla ja mua rupes itkettään yks juttu nii oisin toivonu, et se terkka ois vähän kyselly multa jotai ja yrittäny jututtaa. En ite oo hirveen puhelias ja sit ku viel itketti nii ei tehny mieli ruveta sepittämään mitään hirveetä stooria... Tiiän et lääkärin kannalta helpompaa jos osaa omatoimisesti kertoo, mut ois mukavaa, että harvasanaisempia ja ujompia ihmisiä kannustettaisiin kertomaan asioistaan:)
10.03.2013 19:28
(114/134)
Sellane joka ei tuomitse..
Sellane joka ei tuomitse..
10.03.2013 20:08
(115/134)
Mä en käy lääkärissä enää ollenkaan vaikka ois mikä vaiva, koska kaikki lääkärit julkisella puolella on ollut vähätteleviä ja ilkeitä. Ne vaikuttaa sellaisilta, ettei niitä edes kiinnosta mikä sua vaivaa, kunhan jotkut pillerit tyrkyttää joka vaivaa eikä edes ohjaa mihinkään toisiin tutkimuksiin yms. Jos joku vaiva tulee niin pitänee maksaa itsensä kipeeksi yksityiselle, jos ne siellä kuuntelisi vähän enemmän.
Mä en käy lääkärissä enää ollenkaan vaikka ois mikä vaiva, koska kaikki lääkärit julkisella puolella on ollut vähätteleviä ja ilkeitä. Ne vaikuttaa sellaisilta, ettei niitä edes kiinnosta mikä sua vaivaa, kunhan jotkut pillerit tyrkyttää joka vaivaa eikä edes ohjaa mihinkään toisiin tutkimuksiin yms. Jos joku vaiva tulee niin pitänee maksaa itsensä kipeeksi yksityiselle, jos ne siellä kuuntelisi vähän enemmän.
10.03.2013 20:22
(116/134)
Ekana tulee mieleen mummini kokemus lääkärillä, kun hänellä oli kohdunkaulansyöpä. Hänen itsensä epäillessä että kaikki ei ole ok, mummi meni lääkäriin. Sieltä hän palasi takaisin masennuslääkkeiden kanssa, koska hänen oireitaan ei otettu tosissaan. Ehtäkään pilleriä hän ei siitä reseptistä ottanut, vaan onneksi meni toiselle lääkärille, joka sitten pisti mummin jatkotutkimuksiin.
Ekana voisit siis niille klopeille opettaa että potilaan oireet täytyy ottaa vakavasti.
Ekana tulee mieleen mummini kokemus lääkärillä, kun hänellä oli kohdunkaulansyöpä. Hänen itsensä epäillessä että kaikki ei ole ok, mummi meni lääkäriin. Sieltä hän palasi takaisin masennuslääkkeiden kanssa, koska hänen oireitaan ei otettu tosissaan. Ehtäkään pilleriä hän ei siitä reseptistä ottanut, vaan onneksi meni toiselle lääkärille, joka sitten pisti mummin jatkotutkimuksiin.
Ekana voisit siis niille klopeille opettaa että potilaan oireet täytyy ottaa vakavasti.
10.03.2013 20:30
(117/134)
Olis tärkeetä ja helpompaa et lääkäri ottaa vaikeemmat aiheet ite eka puheeks koska voi olla vaikeaa alottaa asiasta puhuminen. Lääkärin pitää kokoajan selkeesti läsnä ja muistiinpanojen kirjoittaminen voi ahdistaa. Jos potilas sanoo jotain lääkärin pitää uskoa. :)
Olis tärkeetä ja helpompaa et lääkäri ottaa vaikeemmat aiheet ite eka puheeks koska voi olla vaikeaa alottaa asiasta puhuminen. Lääkärin pitää kokoajan selkeesti läsnä ja muistiinpanojen kirjoittaminen voi ahdistaa. Jos potilas sanoo jotain lääkärin pitää uskoa. :)
10.03.2013 20:40
(118/134)
Lääkäri vois vähän paneutua siihen asiakkaan ongelmaan eikä vaan lykätä alaikäiselle K18 lääkkeitä kouraan ja passittaa ulos. Tarkoitan esim. keskustelua ja jotain selvitystä sairaushistoriasta, meinaan itekin syön masennuslääkettä jota ei sais antaa sydänsairauksisille (mikä sana) koska sitä lääkäriä ei kiinnostanu yhtään.
Lääkäri vois vähän paneutua siihen asiakkaan ongelmaan eikä vaan lykätä alaikäiselle K18 lääkkeitä kouraan ja passittaa ulos. Tarkoitan esim. keskustelua ja jotain selvitystä sairaushistoriasta, meinaan itekin syön masennuslääkettä jota ei sais antaa sydänsairauksisille (mikä sana) koska sitä lääkäriä ei kiinnostanu yhtään.
10.03.2013 20:44
(119/134)
schiphol:monilla lääkäreillä on se ongelma, että he eivät ota tosissaan lapsen tai nuoren kipua. itse olen pitkäaikaissairas ja mun diagnoosi on toistaiseksi epäselvä, mut kuitenkin en kykene enää liikkuu kunnolla ja käveleminenkin on tosi vaikeeta. mulla on ihan sietämättömiä kipuja jotka johtaa siihen et pyörtyilen ja oksennan niiden takia. ja kukaan ei ota sitä tosissaan eikä kipulääkkeitä saa. eikä nukahtamislääkkeitä vaikka ei nuku. aina vaan selityksenä et oot liian nuori. kaikkein koomisinta oli et mä sain lähetteen PSYKOTERAPIAAN koska mun kivut on kuulemma vaan ongelma korvien välissä. se oli mun mielestä tosi loukkaavaa että ne luulee että keksin kipuni. niillä kuitenkin on velvollisuus hoitaa kipu pois oli se syy siihen sitten mikä tahansa. ja varsinkin kun se ei ole mun tapauksessa ongelma korvien välissä vaan joku vakava autoimmuunisairaus.

Joo tiedän tunteen. Jos et oo 80-vuotias niin etähän sä millään voi olla kipeä. Päässähän se vika on. Ja sekin ärsyttää kun välillä tuntuu että potilaan pitäisi itse tehdä se diagnoosi, kun lääkäri ei itse keksi muuta kuin että katsotaan pvk ja jos on normaali ni meet kotiin ja tuut sit takas ambulanssilla/ruumispussissa.
Sitäkin pidin tosi epäammattimaisena, kun valitin lääkärille väsymystäni ja lääkäri sano että kyllä hänkin on väsynyt :OO Mä en koskaan valita turhasta ja hyvä että ees sain raahattua itseni tonne ja kerrotuksi ton mun ongelman. Ja sit tollee >:( Varmaan menisin lääkäriin normaalin väsymyksen takia mikä johtuis jostain valvomisesta....
schiphol:monilla lääkäreillä on se ongelma, että he eivät ota tosissaan lapsen tai nuoren kipua. itse olen pitkäaikaissairas ja mun diagnoosi on toistaiseksi epäselvä, mut kuitenkin en kykene enää liikkuu kunnolla ja käveleminenkin on tosi vaikeeta. mulla on ihan sietämättömiä kipuja jotka johtaa siihen et pyörtyilen ja oksennan niiden takia. ja kukaan ei ota sitä tosissaan eikä kipulääkkeitä saa. eikä nukahtamislääkkeitä vaikka ei nuku. aina vaan selityksenä et oot liian nuori. kaikkein koomisinta oli et mä sain lähetteen PSYKOTERAPIAAN koska mun kivut on kuulemma vaan ongelma korvien välissä. se oli mun mielestä tosi loukkaavaa että ne luulee että keksin kipuni. niillä kuitenkin on velvollisuus hoitaa kipu pois oli se syy siihen sitten mikä tahansa. ja varsinkin kun se ei ole mun tapauksessa ongelma korvien välissä vaan joku vakava autoimmuunisairaus.

Joo tiedän tunteen. Jos et oo 80-vuotias niin etähän sä millään voi olla kipeä. Päässähän se vika on. Ja sekin ärsyttää kun välillä tuntuu että potilaan pitäisi itse tehdä se diagnoosi, kun lääkäri ei itse keksi muuta kuin että katsotaan pvk ja jos on normaali ni meet kotiin ja tuut sit takas ambulanssilla/ruumispussissa.
Sitäkin pidin tosi epäammattimaisena, kun valitin lääkärille väsymystäni ja lääkäri sano että kyllä hänkin on väsynyt :OO Mä en koskaan valita turhasta ja hyvä että ees sain raahattua itseni tonne ja kerrotuksi ton mun ongelman. Ja sit tollee >:( Varmaan menisin lääkäriin normaalin väsymyksen takia mikä johtuis jostain valvomisesta....
10.03.2013 21:30
(120/134)
Täällä on aika paljon puhuttu siitä kuinka lääkärit vaikuttavat siltä kuin heitä ei kiinnosta. Tuli mieleen että "mikä vaivaa" -kysymyksen sijasta voisi kysyä "mitä kuuluu?" Sama kysymys, mutta antaa potilaalle ajatuksen välittävästä asiantuntijasta joka oikeasti haluaa tietää että miten menee :)
Täällä on aika paljon puhuttu siitä kuinka lääkärit vaikuttavat siltä kuin heitä ei kiinnosta. Tuli mieleen että "mikä vaivaa" -kysymyksen sijasta voisi kysyä "mitä kuuluu?" Sama kysymys, mutta antaa potilaalle ajatuksen välittävästä asiantuntijasta joka oikeasti haluaa tietää että miten menee :)
10.03.2013 22:19
(121/134)
Meidän p*ska kouluterkkari vähättelee ongelmia/vaivoja. Mulla on polvessa osgood schlatter, ja hän vaan sanoo; ota buranaa! no sitte sitä buraanaa syödään mutta mitää ei tapahu! no nyt mulla on liikuntakielto, mutta jos tätä kieltoo ei nny ois , nii sitte syksyllä ois leikkaus. että näin!
Meidän p*ska kouluterkkari vähättelee ongelmia/vaivoja. Mulla on polvessa osgood schlatter, ja hän vaan sanoo; ota buranaa! no sitte sitä buraanaa syödään mutta mitää ei tapahu! no nyt mulla on liikuntakielto, mutta jos tätä kieltoo ei nny ois , nii sitte syksyllä ois leikkaus. että näin!
11.03.2013 09:05
(122/134)
Wow! Kiitot kaikille viestinsä jättäneillle. Ihastelimme tuossa työkavereiden kanssa kommenttejanne, olen tosi otettu kaikesta avusta. Aurinkoista keväänjatkoa!
Miila
Wow! Kiitot kaikille viestinsä jättäneillle. Ihastelimme tuossa työkavereiden kanssa kommenttejanne, olen tosi otettu kaikesta avusta. Aurinkoista keväänjatkoa!
Miila
11.03.2013 14:24
(123/134)
itselläni on diabetes, ja muitankin ongelmia ja tosi usein on lääkärissä ja sairaalassa oltu. itse pidän paljon enemmän nuoremmista lääkäreistä kun he tietävät paremmin miltä tuntuu olla nykynuori ongelmillaan kuin joku 55 vuotias nainen -60 luvulta.
Itse pidän lääkäreistä jotka ei tuomitse, vaikka asiat olisi mennyt huonompaan suuntaan - vaan ovat iloisia ja kannustavia. Joskus on käynyt niin etten ole vaikka itse osannut oikein selittää jotain asiaa, niin lääkäreiden apukysymykset ovat myös auttaneet, ja se ettei ala painostamaan.
joskus olin ollut ultraäänessä ja se lääkäri kysyi kaikkea ihan outoa, käytti kaikkia kemiallisia termejä ja kun sanoin etten oikein tajunnut niin näin että hän suuttui minulle ja vaihtoi kokonaan aihetta.
jos joskus vastaanotolla on ongelmanuori koskaan ei saa hermostua! jos lääkäri hermostuu niin vastaanotolla oleva nuorikin ei varmaan uudestaan enään hae apua.
jos nuoren vaiva on ihan tavallinen, mutta nuori haluaa itse hoitoon niin pahan olon vuoksi on lääkärinkin otettava asia vakavasti. itse olin joskus kaatunut ja päivystyksessä lääkäri sanoi että ei voi mitään kotiin vaan ja jalkaa vähän koholla. kas kumaa yksityiselle mentiin missä äiti itse vaati minun päästä röntkeniin niin oli sääriluussa murtuma. VAIKKA VAIVA OLISI PIENI SE ON OTETTAVA TOSISSAAN, SE EI OLE LEIKIN AISA.
itselläni on diabetes, ja muitankin ongelmia ja tosi usein on lääkärissä ja sairaalassa oltu. itse pidän paljon enemmän nuoremmista lääkäreistä kun he tietävät paremmin miltä tuntuu olla nykynuori ongelmillaan kuin joku 55 vuotias nainen -60 luvulta.
Itse pidän lääkäreistä jotka ei tuomitse, vaikka asiat olisi mennyt huonompaan suuntaan - vaan ovat iloisia ja kannustavia. Joskus on käynyt niin etten ole vaikka itse osannut oikein selittää jotain asiaa, niin lääkäreiden apukysymykset ovat myös auttaneet, ja se ettei ala painostamaan.
joskus olin ollut ultraäänessä ja se lääkäri kysyi kaikkea ihan outoa, käytti kaikkia kemiallisia termejä ja kun sanoin etten oikein tajunnut niin näin että hän suuttui minulle ja vaihtoi kokonaan aihetta.
jos joskus vastaanotolla on ongelmanuori koskaan ei saa hermostua! jos lääkäri hermostuu niin vastaanotolla oleva nuorikin ei varmaan uudestaan enään hae apua.
jos nuoren vaiva on ihan tavallinen, mutta nuori haluaa itse hoitoon niin pahan olon vuoksi on lääkärinkin otettava asia vakavasti. itse olin joskus kaatunut ja päivystyksessä lääkäri sanoi että ei voi mitään kotiin vaan ja jalkaa vähän koholla. kas kumaa yksityiselle mentiin missä äiti itse vaati minun päästä röntkeniin niin oli sääriluussa murtuma. VAIKKA VAIVA OLISI PIENI SE ON OTETTAVA TOSISSAAN, SE EI OLE LEIKIN AISA.
11.03.2013 15:07
(124/134)
kindofcute:mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !

No tää nyt on oikeasti järkyttävää, ei 13-vuotiaiden pidä harrastaa vielä seksiä. Voi hyvä luoja.
kindofcute:mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !

No tää nyt on oikeasti järkyttävää, ei 13-vuotiaiden pidä harrastaa vielä seksiä. Voi hyvä luoja.
11.03.2013 15:08
(125/134)
kinkkis:Täällä on aika paljon puhuttu siitä kuinka lääkärit vaikuttavat siltä kuin heitä ei kiinnosta. Tuli mieleen että "mikä vaivaa" -kysymyksen sijasta voisi kysyä "mitä kuuluu?" Sama kysymys, mutta antaa potilaalle ajatuksen välittävästä asiantuntijasta joka oikeasti haluaa tietää että miten menee )

Ei se ole lääkärin tehtävä kuunnella mitä ihmisille kuuluu vaan auttaa heitä terveydellisissä ongelmissa.
kinkkis:Täällä on aika paljon puhuttu siitä kuinka lääkärit vaikuttavat siltä kuin heitä ei kiinnosta. Tuli mieleen että "mikä vaivaa" -kysymyksen sijasta voisi kysyä "mitä kuuluu?" Sama kysymys, mutta antaa potilaalle ajatuksen välittävästä asiantuntijasta joka oikeasti haluaa tietää että miten menee )

Ei se ole lääkärin tehtävä kuunnella mitä ihmisille kuuluu vaan auttaa heitä terveydellisissä ongelmissa.
11.03.2013 16:51
(126/134)
Musta tuntuu et jotkut vaan kärjistävät näitä juttuja, eivätkä ymmärrä sitä ettei lääkärit voi lähettää teitä teidän oman kuolema-diagnoosin perusteella tuhansia maksaviin magneettikuvauksiin vain siksi kun haluatte. Katsokaas kun julkinen terveydenhoito ja vähäiset varat. Yksityiselle voi mennä kyllä tutkituttamaan itsensä.
Negatiiviset puolet tuli vähän liikaa esiin, kun olis voinut kertoa myös positiivisista kokemuksista.

Mutta niin, itselle on jäänyt aina hyvä olo ehkäisyasioista ja gynen vastaanotoista. Siellä ne tyypit on ollut aina asiallisia ja rauhallisia. Rauhallisuus on varmaan se tärkein asia.
Seinäjoen keskussairaalan allergiatyypit oli huippuja hoitajia myös, todella ihmisläheisiä. Oli mukavaa kun pystyi itse rentoutua, vaikka yleensä kun menee jonnekin lääkäriin tai hoitajalle niin saa pelätä et ottaako taas joku juttu kipeetä. :D
Musta tuntuu et jotkut vaan kärjistävät näitä juttuja, eivätkä ymmärrä sitä ettei lääkärit voi lähettää teitä teidän oman kuolema-diagnoosin perusteella tuhansia maksaviin magneettikuvauksiin vain siksi kun haluatte. Katsokaas kun julkinen terveydenhoito ja vähäiset varat. Yksityiselle voi mennä kyllä tutkituttamaan itsensä.
Negatiiviset puolet tuli vähän liikaa esiin, kun olis voinut kertoa myös positiivisista kokemuksista.

Mutta niin, itselle on jäänyt aina hyvä olo ehkäisyasioista ja gynen vastaanotoista. Siellä ne tyypit on ollut aina asiallisia ja rauhallisia. Rauhallisuus on varmaan se tärkein asia.
Seinäjoen keskussairaalan allergiatyypit oli huippuja hoitajia myös, todella ihmisläheisiä. Oli mukavaa kun pystyi itse rentoutua, vaikka yleensä kun menee jonnekin lääkäriin tai hoitajalle niin saa pelätä et ottaako taas joku juttu kipeetä. :D
11.03.2013 16:55
(127/134)
Kävin pari kk sitten terveystarkastuksessa missä oli myös koululääkäri. Ja se koululääkäri oli iha kipee ja ääni oli tosi tukkonen ja niisti kokoajan, jotenki ällötti ku se viel tunnusteli kaikkii imusolmukkeita yms. ku räkä valu :D
Kävin pari kk sitten terveystarkastuksessa missä oli myös koululääkäri. Ja se koululääkäri oli iha kipee ja ääni oli tosi tukkonen ja niisti kokoajan, jotenki ällötti ku se viel tunnusteli kaikkii imusolmukkeita yms. ku räkä valu :D
11.03.2013 19:09
(128/134)
Luojan kiitos ei vielä suomessa asuessa tullut vastaan mitään ihan järkyttävään tapausta lääkärien suhteen... tämä tosin saattaa johtua siitä, että yleensä mun lääkärinä oli äiti jote sillä sukulaisuudella on näköjää paljolti väliä. Silleen ei pitäis olla et tuttuja kuunnellaan oikeen urakalla mut tuntemattomia potilaita ei :l joku välittämisen kuva pitäis ees yrittää antaa
Luojan kiitos ei vielä suomessa asuessa tullut vastaan mitään ihan järkyttävään tapausta lääkärien suhteen... tämä tosin saattaa johtua siitä, että yleensä mun lääkärinä oli äiti jote sillä sukulaisuudella on näköjää paljolti väliä. Silleen ei pitäis olla et tuttuja kuunnellaan oikeen urakalla mut tuntemattomia potilaita ei :l joku välittämisen kuva pitäis ees yrittää antaa
11.03.2013 20:18
(129/134)
Hops täyteen, jos vaikka katoaisi viimein kehon etusivulta.
Hops täyteen, jos vaikka katoaisi viimein kehon etusivulta.
11.03.2013 20:29
(130/134)
täyteen
täyteen
11.03.2013 20:30
(131/134)
täyteen
täyteen
11.03.2013 21:11
(132/134)
Mä haluaisin, että lääkärit ottais todesta nuorenkin potilaan koska kyllä nuorikin sen oman kroppansa tuntee ja tietää jos siinä jotain vikaa on, oon nyt 1,5v käynyt episotomia haavan takia kaiken maailman lääkäreillä ja tutkimuksissa ja vasta viime perjantaina kättärillä lääkäri otti mun asian todesta ja laittoi laajoihin tutkimukseen plus lähetteen fysioterapeutille.

Terveyskeskuksessa esim. lääkäri ei edes suostunut katsomaan ollenkaan haavaa, sano vaan ettei voi tehä mitään..

Ja toinen jos on nainen ja gynekologi älä pidä pitkiä kynsiä ja ole helläkätinen potilasta kohden, oon niin monesti käynyt naislääkärillä kenellä pitkät kynnet ja muutenki raisummanpuoleinen tutkiessaan, että sen jälkeen on paikat ollu melkeen pari päivää kipeenä. Mies gynekologeista mulla taas on pelkkää hyvää palautetta, ne osaa luoda todella rennon ilmapiirin ettei edes jännitä joutua tutkittavaksi
Mä haluaisin, että lääkärit ottais todesta nuorenkin potilaan koska kyllä nuorikin sen oman kroppansa tuntee ja tietää jos siinä jotain vikaa on, oon nyt 1,5v käynyt episotomia haavan takia kaiken maailman lääkäreillä ja tutkimuksissa ja vasta viime perjantaina kättärillä lääkäri otti mun asian todesta ja laittoi laajoihin tutkimukseen plus lähetteen fysioterapeutille.

Terveyskeskuksessa esim. lääkäri ei edes suostunut katsomaan ollenkaan haavaa, sano vaan ettei voi tehä mitään..

Ja toinen jos on nainen ja gynekologi älä pidä pitkiä kynsiä ja ole helläkätinen potilasta kohden, oon niin monesti käynyt naislääkärillä kenellä pitkät kynnet ja muutenki raisummanpuoleinen tutkiessaan, että sen jälkeen on paikat ollu melkeen pari päivää kipeenä. Mies gynekologeista mulla taas on pelkkää hyvää palautetta, ne osaa luoda todella rennon ilmapiirin ettei edes jännitä joutua tutkittavaksi
11.03.2013 21:12
(133/134)
kindofcute:mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !

...... No en yhtään ihmettele terkan reaktiota, 13-v. on lapsi...
kindofcute:mulla oli ainaki tosi kamala kouluterkkarin vastaanotto. D
terkkari = t
minä= m

t: 'onkos sulla poikaystävää?'
m: 'njuu, onhan mulla.'
t: 'no onko teillä ehkäisyasiat ajankohtaisia?'
m: 'no tota, kyllähän ne on..'
t: 'voi herraisä! te ootte vasta 13-vuotiaita!'
m: 'mm, jep.'
t: 'ettehän te vaan oo harrastanu seksiä vielä?'
m: 'eeeei olla..' - mun oli pakko valehdella.

EI NÄIN !

...... No en yhtään ihmettele terkan reaktiota, 13-v. on lapsi...
11.03.2013 21:17
(134/134)
Moikka!

Voiko "parsakaali" siirtyä sormeeni naisesta intiimin kanssakäynnin seurauksena? Jos tiedät mitä tarkoitan. Kynsivallini on tulehtunut, joten olen huolestunut.
Moikka!

Voiko "parsakaali" siirtyä sormeeni naisesta intiimin kanssakäynnin seurauksena? Jos tiedät mitä tarkoitan. Kynsivallini on tulehtunut, joten olen huolestunut.
Mainos
Takaisin ylös

Tämän keskustelun kommentointi on suljettu.

×

Selaimesi kaipaa päivityksen

Hei, uusi demi.fi on suunniteltu toimimaan moderneilla web-selaimilla. Suosittelemme päivättämään selaimesi uudempaan versioon. Halutessasi voit jatkaa omalla vastuullasi.